Kategoriat: Ajankohtaista

Orvokit kestävät onneksi pikkupakkasta

Lämmintä alle 10 astetta. Kylmää mutta aurinkoista.

Jostakin ihmisestä voisi sanoa, että hän puhuu suu vaahdossa. Arista taas eilen saattoi sanoa, että suu oli täynnä vaahtoa. Menin sopivasti, kun hän yritti saada henkeäkin kulkemaan: suu porehti kuin fairyn jäljiltä. Kiitos siunatun imulaitteen, sain imuroitua hänet hengityskuntoon jälleen.
Vaahdon jälkeen hän yskähteli ja imurointi jatkui. Miten paljon ihmisen keuhkoihin mahtuukaan tavaraa! Muuten hän oli pirteässä kunnossa.

Yhytin hoitajan eräästä huoneesta, ja yllätyksekseni kuulin, että Ari on saanut Amoxin-kuurin viime viikolla! Kyseinen hoitaja oli todella asialla viikko sitten ja aikoi otattaa pikaserpin(verikoe, josta näkee onko jotain tulehdusta). Kuitenkin kysyessäni asiasta muistaakseni seuraavana aamuna, kukaan ei tiennyt, että mitään sellaista olisi otettu. Tulehdusarvo oli ollut nousussa, kuulin nyt.

Harmitti, kun minua ei informuitu asiasta, mutta mitäs tuosta. Pääasia, kun Ari saa hoitoa. Voinhan minä vaikka joka reissulla kysellä ja ottaa selvää tilanteesta hoitajilta, mutta en toki sitä tee. On heillä muutakin hommaa.

Tunnen itseni muutenkin kiusankappaleeksi, kun käyn sairaalassa. Ilmeisesti on mahdotonta saada tietoa, ellei itse ole aktiivinen. En tiedä toimiiko omahoitajasysteemi edelleen, enkä jaksa kysyä. Ei siitä ainakaan omaisen suuntaan ole mitään iloa. Potilas on tietysti keskeinen asia, mutta omaisen merkitystäkään ei pitäisi väheksyä.

Olen mahdottoman uupunut. Lasken päiviä lomaan. 12 päivänä vielä työtä. Arin uupumus väsyttää, mutta myös moni muu asia. Koululaiset ovat hekin hyvin väsyneitä. Eilen kolme nukahti noin 15 lapsesta, kun luin heille hetken aikaa.

Näen lepohetken todella merkittävänä. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä sitä, eivätkä lapset tietysti lepää sekuntiakaan, mikäli heiltä kysyy asiaa. Jos eivät aivot saa välillä rauhoittumista, ja koko fysiikka, ei sitä lapsikaan kestä. Pitäisi osata rentoutua kesken päivän vähäksi aikaa. Myös meidän aikuisten.

Lopuksi katkelma erinomaisesta Roomalaiskirjeen selityksestä(Andersen):

"Vanhurskaus on hyväksi lukemista, joka suoritetaan jumalattomalle, jonka sydämessä vanhurskaus ei ole vielä tullut todeksi. Hyväksi lukeminen tarkoittaa vapaaksi julistamista. Jumala tunnustaa ihmisen vapaaksi kaikesta, mitä hän on ja mitä hän on tehnyt ja laskee hänen hyväkseen kaiken, mitä Kristus on ja mitä Kristus on tehnyt.

Meidät vapautetaan kaikesta, mitä itsessämme olemme tai olemme tehneet, ja meidän hyväksemme luetaan se, mitä Hän on tehnyt,

Tämän vapauttamisen tai hyväksi lukemisen Jumala antaa jumalattomalle siinä silmänräpäyksessä, kun tämä pakenee Jeesuksen luo. Vanhurskauttaminen tapahtuu uskon kautta, ei sen tähden, että me olemme alkaneet uskoa eikä sen tähden, että joku on lakannut uskomasta. Se tapahtuu kokonaan uskossa, uskon ensimmäisestä hetkestä alkaen niin kauan kuin ihminen pysyy uskossa Jeesukseen, Vapahtajaansa." -s. 132.

On tuo niin valtava kirja, enkä osaa sitä referoida, sillä teksti on niin täyteläistä. Suosittelen jatkuvaan lukemistoon kyseistä kirjaa!

Vaasassa alkoi kuorofestivaalit. Taidanpa lähteä Rewell Centeriin kuuntelemaan kuorojen esityksiä, joita on päivittäin jatkuvalla syötöllä tarjolla.

Hyvää loppuviikkoa, Lukijani!

jk. 16.5. En jaksanut mihinkään esitysten kuuntelemiseen. Taitaa teetellä poskiontelotulehdusta.