Kategoriat: Ajankohtaista

Ari on sama minulle kuin kauan sitten paitsi vielä tärkeämpi

Moni viettää joulua, vaikka uskonto ei olisikaan kristinusko. Ulkoiset puitteet ovat, mutta sisältö on mikä on. Tarkoitan nyt vaikkapa japanilaisia. Myös Suomessa moni viettää joulua ilman että muistaa sen merkitystä. Kuitenkin joulu on Jeesuksen syntymän muistojuhla. Ilman Jeesusta ei voi viettää hänen syntymäpäiväänsä, se on minun mielipiteeni.

Arin syntymäpäivä on aatonaattona. Sitäkään ei voida viettää, jos Ari ei ole paikalla. Tällä hetkellä hänen tilanteensa (tai siis sunnuntai-iltana) on keskimääräinen. Jos on Jumalan tahto, että juhlat pidetään, niin Ari on siinä kunnossa, että pääsee paikalle. On ollut kaksi keuhkonkuumetta juuri, ja sen takia olen vähän varpaillani.

Tähän asti olen vain rukoillut juhlien puolesta.
- Vieraiden ja esiintyjien puolesta.
- Leipomisteni puolesta.
- Keittiöväen (Terhi, serkkutytöt 3, ja Ulla-lähetti)
- Ystävien puolesta, jotka keittävät riisipuuron ja luumukiisselin.
- Ystävän puolesta, joka koristelee seurakuntasalia.
- Arin puolesta, että hän saa arvoisensa juhlan
- Diasarjan puolesta, joka kertoo muutamin kuvin Arista

Itseni puolesta rukoilen myös. Ja vieraiden puolesta, että he (te) uskaltavat tulla. Ei ole ihan helppoa tulla ja kohdata sairas ihminen ja onnitella häntä:
- Jos ei näe mitään onniteltavaa.
- Jos näkee vain puhumattoman, liikuntakyvyttömän miehen, eikä näe hänen nauravia/itkuniloisia kasvojaan.
- Jos ei ole kohdannut omaa kuolevaisuuttaan
- Jos pelkää yksinjäämistä tai puolison sairastumista
- Jos ei kykene kohtaamaan elämän koko kasvoja
- Jos ei näe Jumalan suuria tekoja ja ihmeitä, jotka usein ilmenevät kovissa kohtaloissa
- Jos ei osaa kiittää Jumalaa joka tilanteessa, riippumatta omasta tilanteesta(se ei ole kenellekään helppoa aina)

Rukoilen, ettei minun osani olisi liian vaikea. Koen olevani tulkki puhumattoman, liikkumattoman Arin ja muun maailman välillä.
- En haluaisi olla helppoheikki, joka nauraa, että muut uskaltavat tulla kohtaamaan Aria
- En halua että kenenkään tarvitsee sääliä Aria, sillä hän ei ole säälittävä
- Haluan, että ihmiset näkevät Arissa ihmisen, joka on täysin elävä, tunteva, läsnä oleva enemmän kuin moni muu.

Haluan, että ihmiset näkevät, miten Jumala on siunannut meitä runsain mitoin:
- Meidän perhe on koossa
- Jumala on antanut neljä lasta meille huolimatta Arin sairaudesta
- Jumala on pitänyt meidät hengissä, ja pelastanut meidät kaikki
- Jumala on puhunut monin tavoin Arin sairauden kautta sukulaisille, seurakunnalle, tälle kaupungille
- Jumala on lohduttanut monia sairaita ja kärsiviä Arin sairauden kautta: Jos me voimme kestää, myös muut saavat toivoa
- Jumala on tehnyt monia ihmeitä: parantanut ja nostanut Arin useita kertoja, vaikka tilanne on ollut toivoton meidän näkökulmastamme
- Ennen kaikkea Jumala ei ole antanut lamppumme sammua, toivomme ei ole hiipunut

Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia teitä ja niitä, ja jotka ovat rukouksin kantaneet meitä ja nostaneet meitä. Ilman rukouksia ja Jumalan armoa emme olisi Arin syntymäpäivää viettämässä ensi pyhänä. Jokainen haluava on sinne tervetullut!

Puoli vuotta sitten sain näyn (vision, ajatuksen) Arin syntymäpäivästä: enkelit lähtevät viemään kutsua kaikille! Kaikki saavat tulla, jotka kutsun kuulevat ja haluavat tulla!

Kun Raamatun kertomuksessa kuningas lähetti kutsumaan häävieraita, monet eivät halunneet tulla. Oli kaikenlaisia esteitä. Silloin kuningas käski mennä teille ja aitovierille ja kutsua kaikki, niin että häähuone tulee täyteen. Minäkin toivon että Huutoniemen kirkon seurakuntasali tulee täyteen. Sinne mahtuu noin sata ihmistä. Asia ei ole minun varassani, vaan Jumalan joka kutsuu. Odotan suuria Jumalalta: hän määritelköön, mikä on suurta hänelle. Hän on uskollinen ja hyvä.

Tiedäthän sinä, hyvä lukijani, että Jumala on hyvä? Joka tilanteessa. Hän ei muutu. Jos menetämme uskon Jumalan hyvyyteen, emme kestä. Toivomme menee. Sen tähden nosta katse Jumalan puoleen ja katso häneen omien kengänkärkien sijaan. Tulos on paljon parempi. Avun on tultava itsemme ulkopuolelta, muuten meillä ei ole toivoa!