15.09.2007 - Ihmeellinen varjelus

Jotka kulkevat rukoillen, niitä Jumala lupaa varjella. Sain kokea sen tänään taas kouriintuntuvasti. Sain vieraakseni lapsuudenystäviäni, ja lähdimme kaupunkiajelulle. Ajoin hitaasti vastoin tavallista kaahailuani, koska halusin todella näyttää paikkoja.

Yhtäkkiä suojatien edessä löin jarrut pohjaan: nainen lensi katuun pyöränsä selästä kauniissa kaaressa. Emme ehtineet kukaan edes tajuta mitä tapahtui. Nuori nainen oli ajanut sateenvarjo suojanaan, eikä liioin nähnyt meitä ollenkaan, kuten mekään emme nähneet häntä. Arvelimme hänen ajaneen lujaa, koska hän ilmestyi kuin tyhjästä.

Joka tapauksessa: autoon tuli pieni jälki mutta ei lommoja. Etupyörä meni fjongalle, ja tytön takki likaantui, mutta ei muita vaurioita! Käsittämätön varjelus, josta voi vain Jumalaa kiittää, ja kiitämmekin. Annoin rahaa renkaan ostoon, ja totesimme että vikaa oli kummassakin. Nainen oli ruotsinkielinen, ja vastoin kuin Terhillä, kaikki sanat olivat kateissa, ja oli aikamoista tunarointia se puhuminen. Joka tapauksessa halasin naista, ja tiemme erkanivat. Me kolme istuimme autossa kuin puulla päähän lyötyinä hetken aikaa.

On minulla pari hyvää kuvaakin lapsuudenystävistä, mutta he haluavat peittää kainot kasvonsa, joten täytynee käsitellä kuvaa ennen kuin laitan sivulle ; )

Viinasukat ovat olleet kolme yötä käytössä, mutta flunssa vaan jatkuu. Täytyy ottaa järeämpi tykki käyttöön: ensi yöksi valkosipulia viinasukkiin, muovipussi ja sitten villasukat! Saa nähdä miten minun tai sitten flunssan käy. Kerron totuuden tai muunnellun totuuden, riippuen mikä on lopputulos
: )

Odottelen jos pääsisin Terhin kanssa juttelemaan vielä tänä iltana. Vähän on viestejä jo vaihdeltu skypessä. Terokin palasi juuri finaalimatkalta Hesasta. Hopeaa oli tullut liitokiekon junnujen pelistä. Lähtivät puoli kolmelta aamuyöllä: itse pääsin siihen aikaan vasta nukkumaan.

Nyt on kiitollinen ja hyvä mieli. Saimme tavata ja jutella rauhassa tyttöjen kesken, syödä kuin kinkerilampaat ja juoda kahvia päälle. Pitää uusia tapaaminen jossain vaiheessa.

Maailmalta kuuluu huolestuttavia uutisia. Kansallemme on tulossa melkoisia aikoja. Päättäjämme tarvitsevat paljon viisautta, että maamme säilyy ja varjeltuu. Siis rukoilemmehan heidän puolestaan, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää, kuten Timoteus- kirjeessä kehotetaan. Joka tapauksessa asioita pitää tapahtua, että kansamme kääntyisi Jumalan puoleen. Sehän lienee kaikkien meidän uskovien rukous, että niin saisi tapahtua.

Eräs ystävä oli sitä mieltä, että uskovat ovat itsekkäitä, kun haluavat päästä taivaaseen ja pelastua. Pitäisi pelastaa koko maailma epäitsekkäästi, hän sanoo. Jeesus sanoo: Menkää kaikkeen maailmaan, ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti. Ei kukaan voi pelastaa ketään, ellei itse ole myös veneessä, johon toisia pelastaa. Tietysti voi käydä niin, kuten Paavali kirjoitti: Etten minä joka muille saarnaan, itse joutuisi kadotukseen tms. On mahdotonta saarnata pelastuksen tarpeesta ja ihanuudesta, ellei itse ole pelastunut. Voi uskoa vain olemalla sisäpuolella.

Kaiken ahdistuksen ja maailman myllerrysten keskellä jokaiselle Jeesuksen omalle kuuluu rohkaisu: "Kun nämä alkavat tapahtua, niin nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."
Tässä ei ole mitään itsekästä, vaan tämä lupaus on voimassa jokaiselle, joka uskoo.