Kategoriat: Muu kirjoitus

Pohjalaisessa 6/07

Tuo laulun sana on tullut joka aamu tällä viikolla mieleeni. On kesä, ja kaikki sen ihanuus käsillämme. Nyt on kesästä nauttimisen aika.

Mikään ei vedä vertoja aamu-uinnille. Ensin vesi tuntuu viileälle, mutta hetken päästä ei malttaisi nousta vedestä pois, kun tottuu veden lämpötilaan. Hietasaaren lähistöllä pari joutsenta uiskentelee ilahduttamassa. Eräänä aamuna niiden pitkät valkoiset kaulat olivat samassa tasossa purjehdusseuran valkoisten mastojen kanssa, kun katselin niitä veden rajasta. Mukava näky.

Tammikartanon puiston lammessa puolestaan uiskenteli eräänä päivänä pieni tavin poikanen lasten muoviankan kokoinen. Sen emo hätäili lähistöllä, eikä niitä ole sen jälkeen näkynyt. Lienevätkö muuttaneet rauhallisemmille vesille, vai ovatko piilossa jossakin!

Mattolaiturin elämääkin kannattaa suosia, jos jaksaa. Suuri ilo, kun saa muutaman maton pestyksi, ja voi nauttia eväistä sillä aikaa, kun enin vesi tippuu puhtaista matoista takaisin mereen. Ohikiitävät veneet nostattavat aaltoilua ja keinuntaa laiturille. Nuo keinahduksetkin kertovat kesästä.

Jo aamujen takia kannattaa herätä aikaisin, ja vaikka mennä takaisin nukkumaan, jos on loma. Voi kuunnella heräävän kaupungin ääniä aamuvarhain, ja kiittää Jumalaa kesästä ja siunata kotikaupunkiamme, ja sen asukkaita.

Hietasaaren roskan siivoojista on kiitollinen mieli. He jo aamuvarhain keräävät säkkikaupalla ihmisten sotkuja. Roska päivässä –liike saisi voimistua ihmisten keskuudessa: tai mieluiten jokainen saisi hoitaa omat roskansa itse, mutta sehän on toiveajattelua. Joidenkin mielestä muut ovat sitä varten, että keräävät sotkut heidän jälkeensä. Mutta joka tapauksessa me muut voimme nauttia ja iloita puhtaammasta luonnosta, kun on niitä jotka näkevät vaivan.

Kalastuksen päivän tapahtuma oli kesäinen. Vaikka en välitäkään suurista ihmisjoukoista, oli kalarannassa hyvä meininki. Kannatti jonottaa muikkuannosta, ja heilutella varpaitaan laiturilla muikkujen hävitessä parempiin suihin, ts. omaani.

Puutarhaharsosta, siitä valkoisesta peitekankaasta, kannattaa kehitellä sopiva aurinkosuoja itselleen vaikkapa keinuun. On mukava seurata patjalla löhöillen sinitiaisen poikasten ruokkimista pihlajapönttöön lämpimässä auringonpaisteessa harson suojatessa enimmältä paahteelta. Uudet pihlajankukat kaunistautuvat keskikesän juhlaa varten. Pilviä ja puiden latvoja seuraamalla ei voi tulla kuin kiitollinen ja hyvä mieli kaikesta.

Pitkän ja pimeän talven jaksaa, kun saa odottaa kesää, aurinkoa ja lämpöä. Ja toivokin elää sydämessä kun on kiitollinen mieli, ja päinvastoin. Kunpa jokainen voisi kokea pienen ripauksen kesän iloa; se antaa voimaa tuleviin päiviin. Jokaiselle lapselle sen soisi erityisesti, mutta myös me aikuiset tarvitsemme tuota kokemusta.