Kategoriat: Muu kirjoitus
Vietämme tänä kesänä, jos Herra suo, hopeahääpäivää mieheni kanssa. Avioliitostamme lähes puolet mieheni on maannut palvelutalossa tai sairaalassa vaikean ms-taudin takia. Olen kuullut varsinkin alkuaikoina useita ymmärtäviä kommentteja, jotka rohkaistiin minua eroamaan. Puhutaan "oikeuksista" elää omaa elämää ja olla "onnellinen". Ihmiset ovat tosi ymmärtäväisiä kun on kyseessä itsekäs elämä. Vastuusta, huolenpidosta, toisen rakastamisesta ja kunnioittamisesta puhutaan vähemmän.
Eräs erehdys on se, että kuvitellaan jossain olevan ihmisen, joka täyttää kaikki tarpeeni. Ei ymmärretä, ettei sellaista olekaan! Jumala on sallinut näin, että ihminen etsisi tarkoitusta elämäänsä Jumalan yhteydessä. Jos joku ihminen olisi täydellinen, mihin hän Jumalaa tarvitsisi? Jeesus olisi turhaan kuollut syntisten puolesta, jos ihminen voisi olla täydellinen. Synnin takia me jokainen olemme jossain kohti vajaita, ja tarvitsemme Jumalan anteeksiantamusta ja armoa.
On hyvä tietää, että vaikka puolisomme on epätäydellinen, avioliitto hänen kanssaan voi olla täydellisen onnellinen, kun Jumala antaa sille tarkoituksen. Vaikean tai sairaan puolison kautta voi oppia tuntemaan Jumalaa paremmin. Saa oppia tuntemaan miten vaikea, sairas ja epätäydellinen itse on. Se on karua todettavaa. Jeesuksen merkitys selviää tällä matkalla: siksi ei kannata paeta vaikeuksia. Jos sutta pakenee, tulee karhu vastaan!
Ihmisen ylpeys ja luulot omasta hyvyydestä voivat tehdä kepposen ja altistaa aviorikokselle. Ei pidä lähteä paikkoihin, missä kiusaukset voivat viedä voiton. On turha kuvitella olevansa vahva. Ihminen on hyvin heikko. Kiusauksia voi vastustaa vain elämällä läheisessä yhteydessä Jumalaan Sanan ja rukouksen, seurakunnan ja ehtoollisyhteyden kautta. Kiusauksista kertominen sielunhoitajalle tai ystävälle kannattaa: kun asian puhuu ääneen, huomaa itsekin, missä vaarassa on. Jos huomaat itsessäsi salailun tarvetta, olet jo väärälle tielle menossa. Pysy totuudessa, älä suosi syntiä. Sana kehottaa tekemään kutsumisemme ja valitsemisemme lujaksi, niin emme koskaan lankea, Piet 2 kirje.
Miten moni tulee vihollisen pettämäksi löydettyään "elämänsä" miehen tai naisen, vaikka oma puolisokin on. Jumala itse tuomitsee avionrikkojat sanansa mukaan. Sen ymmärrän, että maailman ihmisten mielestä jokaisella on "oikeus" uuteen suhteeseen, jos puoliso on sairas tai vaikka ei olisikaan. Mutta se on järkyttävää, että jopa uskovilla on tällaisia mielipiteitä. Silloin ei olla käsitetty tai luettu Jumalan sanaa ollenkaan. On mukauduttu tämän maailman mukaan, vaikka Raamattu varoittaa siitä, Room 12.
Uskollinen aviorakkaus on hyvä päänalunen. Suru ja itku eivät ole paha asia raskaitten taakkojen alla. Kaiken lohdutuksen Jumala tulee rakkaaksi tällä tiellä.
Paula Hakkola, Vaasa