Kirjoittanut: Romppainen, Katariina
Julkaistu: 2010
Sivuja: 268
Arvostelut yhteensä: 1 kpl

  • Vuonna 2011

    Mieheltä kuoli lapsi, sitten vaimo. Hän masentui ja suri. Hän sai masennuslääkettä, kahtakin, ja paria muutakin lääkettä, jotain rauhoittavaa vissiin, kun hän käyttäytyi aggressiivisesti. Näin hänet lamaannutettiin.

    10 vuotta mies makasi, hoitajat vaipatti, syötti. Eräs hoitaja, joka oikeasti oli toimittaja, unohti antaa iltalääkkeet ja mies elpyi.

    Ehkä tuo oli kirjan tärkein viesti. Muuten siinä oli arvojensa puolesta sitä ja tätä.

    Pelottavia ajatuksia tuli mieleeni: kun moraali/arvomaailma luhistuu Suomessa vielä vähän lisää, potilaan ja yleensäkin heikon ihmisen kohtalo on arveluttava.

    Ilman Jumalaa olisi vaikea uskaltaa elää yhteiskunnassa, johon olemme luisumassa syvemmälle. Kunpa Jumala antaisi herätyksen meille kaikille!