Kategoriat: Ajankohtaista

Nastakengät ovat kovassa kurssissa. Ja pyörän nastarenkaat. Onneksi tuvassa pärjää ilmankin, mutta ulos mennessä on tarkattava säätä. Tuuleeko kovasti, sataako jotain, onko liukasta vai pakkasta - ettei sää pääse yllättämään. Mutta luulisi meillä suomalaisilla olevan jo kokemusta asiasta. Itse kävin pienellä lenkillä eilen, kun poikkesin kauppaan. Kiltisti kuljin hiekoitettuja jalkakäytäviä pitkin.

Tänä aamuna

Lapset nauttivat vesileikeistä!

on pitkästä aikaa vähän paremmat unet takana - lähes 7 tuntia - eikä päänsärkyä. Olo on heti toisenlainen. Tosin turhan aikaisin heräsin nytkin, viiden maissa. Aamukahvit keitin ja puuron. Talossa on hiljaista, ulkona pimeää. Suljen iltaisin puhelimen lentotilaan yleensä hyvissä ajoin ennen yhdeksää, ja aamulla sitten tutkin mahdolliset viestit ja laitan Juha Vähäsarjan hartausteksin netistä fb:iin. Tänäänkin sana oli lohduttava, vaikkakin se nousi ihmisen tuskasta, miksi Jumala ei jo auta.

Olemme lukeneet

Sepon kanssa pitkän aikaa yhdessä sekä Raamattua ja hyviä (hartaus)kirjoja. Ne ovat vahvistaneet minua. Kuten sään kylmetessä vähitellen jatkamme kerrospukeutumista niin että tarkenemme, on syytä vahvistaa itseään hengellisesti ajan merkkejä seuratessaan.

Minä olen huono ajan merkkien seuraamisessa. En seuraa juurikaan politiikkaa tai maailman menoa. Mutta ei kai kukaan voi olla huomaamatta, että ihminen voi aina vain huonommin laittomuuden lisääntyessä. Kristityistä maista tulee pakanamaita - kuten Suomestakin, ellemme käänny ainoan elävän Jumalan puoleen koko sydämestämme, koko kansa.

Tässä iässä

joka päivään riittää yksi pakollinen tai tärkeä tekeminen. Eilen vierailimme, ihan kutsun saaneena toinen meistä, uudehkossa isossa terveyskeskuksessa muutamia tunteja. Siellä olisi kätevä pitää suunnistuskisoja! Eksymme joka kerta jonkin verran, mutta ihmiset onneksi auliisti neuvovat. Hissistä pääsee ulos kahta tietä, mutta valinta on vaikea. Kummasta ulos?

Lähtiessämme nautimme makoisat kahvit kahvilassa ja moikkasin vanhaa tuttua, joka on siellä vapaaehtoisena ihmisten tukijana ja on siinä varmasti paikallaan. Aikoinaan hän korjasi pyöriä nuorten kanssa pajassa ja nyt eläkkeelläkään hän ei ole lakannut toisia auttamasta. Jumala siunatkoon häntä.

Tänään menemme

vähäksi aikaa leikkimään Levitiuksen kanssa, joka on vuoden ikäinen. Isovanhempien ihanin ja rakkain tehtävä on hoitaa ja tavata lapsenlapsia, he ovat kaikki rakkaita. Lähiaikoina pääsemme taas synttäreillekin, kolmevuotias Kaiseri juhlii piakkoin. Synttäreillä tapaamme aina muutakin sukua ja se on tietysti mukavaa, vaikka eniten pidän ihan tavallisista arkihetkistä.

Hiljattain Pedro ja Saarukka olivat meillä ja päivän lepohetki on aina tärkeä. Olen lukenut lapsille viime kerroilla Lähetyshiippakunna vuosikalenteria. Se koostuu vanhoista maalauksista, Kalenteri on Lohjan Pyhän Ristin luterilaisen srk:n toimittama. Jokaiseen kuvaan liittyy aina paljon kerrottavaa ja k - siis kertonut kuvien tapahtumista ennen ja jälkeen kuvan tapahtumien. Kuvathan ovat mitä kauneimpia, monet 1500-luvulta tai vielä vanhempia.

Luettuani Seppo alkoi heti kuorsata, ettei vain nukahtanut jo aiemminkin. Pedro oli seuraava ja vain Saarukka jaksoi valvoa, minäkin nukahdin hetkeksi. Olisin nukkunut kai pitempäänkin, mutta katsoin tehtäväkseni potkistella kuorsaajaa, ettei Pedro herää.

Naisten piiri

Päiviemme iloja

on seurakunnassamme huomisiltana klo 18 Vapiksen tiloissa. Naistyö on minun vastuullani ja koenkin sen omakseni. Aiheeksi otan tänä keväänä Raamatun naiset. Ensimmäisenä on vuorossa Noomin elämä. Kuuntelemme YouTubesta Mailis Janatuisen vartin opetuksen aiheesta. Opetuksia Raamatun naisista on neljä, joten joka tapaamiselle yksi. Kuuntelin Noomin tarinan toistamiseen eilen ja siitä nousee kysymyksiä ja ajatuksia - voit kuunnella sen, jos tahdot.

Mailis osuu ytimeen. Kehuin häntä jokin aika sitten hänen hersyvästä sanavalinnastaan ja hän kertoi, että se tuottaa ongelmia, kun hänen opetuksiaan käännetään eri kielille. Englanniksi käännettyä  opetussarjaa ollaan kääntämässä japaniksi engannin kielisestä versiosta, jossa siinäkin oli ongelmia oikeiden ilmaisujen löytämiseen. Ylipäänsä Mailiksen opetuksia ja Ilosanomapiiriohjelmia on käännetty muistaakseni 34 eri kielelle. Jumala on käyttänyt ihmeellisesti Mailista työnsä edistämisessä, arvostan sitä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan, jos olet täkäläisiä! Juomme teetä ja kahvia ja napostelemme jotain alkajaisiksi ennen kuin uppoudumme tekstiin, joka varmasti puhuttelee joka naista!

Torstaina pinkaisen

hampaitani hoidattamaan ja sen jälkeen Tabita-piiriin, jos Herra suo. Olen käynyt siellä muutaman kerran tänä talvena. Naiset tekevät käsitöitä ja parantavat maailmaa puhumalla, rukoilemalla ja Jumalan sanalla, eikä kahvittelu ole sekään mikään turha juttu tapaamisessa. Piiri on Kansanlähetyksen naisten kokoontuminen, jossa käy monia vanhoja ystäviä sieltä. Piirin jälkeen olen tavannut käydä avannolla ja niin on tuolloinkin tarkoitukseni tehdä.

Saimme kuin saimmekin

siivotuksi sen jälkeen, kun viimeksi kirjoitin ja valitin, ettei oikein huvittaisi ryhtyä siivouspuuhaan. Nyt on taas se tilanne, että pitäisi vähintään imuroida. Eteisen matto imaisee itsensä täyteen hiuksia, imuroidessa saa nyhtää hiuksaa moneen otteeseen imurin suuttimesta. Ihmettelen, että minulla on ollenkaan hiuksia päässäni, sillä maton hiukset ovat poikkeuksetta pitkiä.

Sain tehdyksi uuden ostamani

värikkään palapelin. Se on totisesti innostavaa puuhaa, tuo kokoaminen. Huomaan olevani hidas löytämään paloja, mutta joka tapauksessa kurvaan monta kertaa päivässä "pelipöydän" ääreen ja saatan istua pitkän aikaa etsimässä paloja. Eilen levitin toistamiseen Mauri Kunnaksen jouluisen palapelin pöytään ja kokoan vielä sen, ennen kuin pelipöytä muuntuu jälleen ompelupöydäksi.

Sepolla on ollut omia projektejaan, eikä hän ole sekaantunut palapeliin viime päivinä. Kirpparilta hän löytää aina itselleen tärkeitä johdonpätkiä, joista hän tekee ties mitä. Kyllä hän selittää minulle, mistä on kulloinkin kyse, mutta minä en ymmärrä siitä maailmasta mitään. Mutta olen iloinen, että meillä on kummallakin mukavaa puuhaa.

1/2017

Sunnuntain messun

Muratti on lempikukkiani sekin

jälkeen kävin viikon jälkeen avannolla. Siellä sattui olemaan toistamiseen muuan mukava rouva ja osuimme kreivin aikaan paikalle, sillä kun olimme lähdössä, paikalle pölähti parvi opiskelijoita, jotka täyttivät mökin. Avantokassi on pakattuna eteisessä. Kun sopiva sauma sattuu, käyn taas pulahtamassa. Se tekee verenkierrolleni tosi hyvää ja nautin siitä! Päivän hyvä työ itselle tulee pikaisesti tehdyksi.

Ohoh! Nykyiset nastakenkäni ovat vm 2016! Yhä pelittävät!

Join aamuvarhain

pari kupillista kahvia. Lämmitän loputkin ja juon pois, kun saan tämän valmiiksi. Seppo on herännyt, käynyt puuron syömässä ja lukee päivän uutisia netistä. Jossain vaiheessa aamua menemme olohuoneeseen lukemaan Matteuksesta pari lukua, Psalmin 30 ja Jeremian elämänkertaa kirjasta Itkevä pronssimuuri.Katekismuksen pääsimme illalla loppuun. Illalla on vuorossa luvut 2. Samuelin kirjasta.

Yhteiset lukuhetkemme ovat parhainta, syvintä, tärkeintä, ihanimpia asioita jokaisena päivänäni! Suosittelen lukemaan yhdessä - ainakin Raamattua, mutta muukin yhteinen lukeminen on mukavaa!

Siunattua päivää, arvoisa lukijani - ja kiitos kulkemisesta kanssani!

jk. Kuvan aloe vera putosi kolmannen kerran lattialle eilen. Kamala siivo. Mutta nyt se on taas purkissaan ja katkenneet oksat roskissa. On minulla pari pientä alkua kasvamassa. Tämä poloinen on ollut vino koko elämänsä.