Kategoriat: Ajankohtaista
Selvisin Kissalan reissusta
kohtuullisen hyvin. Vielä sain sydämen tykytystä kyykäärmeestä, jonka ympärillä kissat leikkivät, kun niitä etsin epätoivoisesti ja epäilin niiden karanneen. Mutta siitäkin selvittiin niin että saatoin luovuttaa kissanpojat elävinä omistajilleen. Sen jälkeen kävimme vielä äidin luona ja mökillä uimassa. Kotiin oli mukava palata.
Mennyt viikko
oli sukulaisviikko. Etelän pojan perhe oli maisemissa ja meilläkin yhden yönseudun. Tapasimme toistenkin lasten perheitä, olimme puistossa sekä uimarannalla yhdessä. Ja viikon lopuksi vietimme vielä 3v-synttäreitä, mitkä olivatkin mukava kohokohta viikkoon. Siinä vaiheessa olinkin tietysti jo päässyt migreenivaiheeseen, jota olin osannut odottaa.
Vähitellen
alkavat syksyn penaalit joulunlapsipaketteihin olla valmiit. Toisin sanoen, jos saamme kokoon jälleen sata pakettia. Otan penaaleja mukaan myös torille, jonne pystytämme oman myyntikojumme toisten ohessa keskiviikkoiltapäivällä. Myös norsuja ja kissoja pakataan kyytiin, ja saanpa ainakin mainostaa, mihin tarkoitukseen niitä pääasiassa teen. En odota suurta myyntimenestystä, mutta mukava, jos tapaamme kivoja ihmisiä.
Toritapahtuma
on jatkoa kesäkuussa vietettävälle vuotuiselle Palosaaren toritapahtumalle. Kyselin silloin Palosaaren asukasyhdistyksen sihteeriltä, miten edetä, että saisimme torille elämää. Edes jäätelökioskin pito siellä ei kai kannata, koska sitä ei tänä kesänä ole avattu. -Keräsin tuon päivän torimyyjiltä henkilötietoja ylös ja sihteeri muodosti ryhmän meistä ja nyt ke 19.7 klo 15-18 tarkoitus on vallata tori kirppari- ynnä muine myyntipisteineen. Tulossa on kahvia, pullaa ja tuoretta rieskaa, joita myy eräs miellyttävä rouva - suosittelen! Toivon, että tästä tulisi säännöllinen tapahtuma, ja Präntöön kirpparimyyjät löytäisivät tiensä torille.
Seppo kirjoitti
saneluni mukaan esitteitä, joita olemme vieneet ympäriinsä kauppoihin ja lähitaloihin. Kuka vain voi tulla myymään mitä tahtoo Präntöön kirpparille, joten tervetuloa, sydämellisesti! Ja muuten vaan tutustumaan ja tapaamaan ihmisiä, kenties löytämään jotain pientä tai suurta piristävää itselleen tai jollekin ystävälleen.
Tällä viikolla
ja erityisesti tänään aion pitää lösöpäivän. Ei ole mitään sovittua tekemistä. No, lakananvaihto ja pyykinpesua sen johdosta. Mutta lähinnä tepastelua kotona. Keskiviikkona toripäivä ja sen jälkeen olen luvannut kuljettaa erään torimyyjän kotiinsa, sillä hän pääsee tulemaan, mutta on vailla kyytiä kotiinpäin. Sitten ehkä jokin lastenlapsipäivä. Muutoin yritän saada lepoa niin että pysyn kartalla.
Seppo lukee
jälleen erittäin mielenkiintoista kirjaa meille. Ikävä kyllä se loppuu tänään. Kyseessä on japanilaisen Ayago Miuran kirja Kalliolle rakennettu. Olen lukenut kirjan taannoin, mutta unohtanut sisällön. Kirjailija on kristitty, jonka lukijakunta koostuu myös ateisteista ja hänen kirjojaan on myyty ja luettu suunnattomasti. En ihmettele. Kirja on hyvin syvällinen ja kauniisti kirjoitettu vailla minkäänlaista paatosta tai ennalta-arvattavuutta. Vailla vertaansa. Kirjan päähenkilö on suoraselkäinen kirvesmies, jonka käytös on sellaista, että rosvotkin häntä pelkäävät. Kristillisyys tulee esiin lähinnä miehen suhtautumisessa toisia ihmisiä kohtaan, ja siinä tulee myös esiin se, ettei kristitty ole täydellinen eikä vailla virheitä. Luepas netistä, mitä kirjasta kirjoitetaan - suosittelen kirjaa jokaiselle!
Viime viikon kirjamme
oli Pitkä purjehdus, sekin oli erittäin hyvä kirja - kirjoitin siitä viimeksi. Itselläni on pino kirjoja odottamassa lukemista. Aloitin eilen yhtä, toinen on kesken. Olen vähän ollut väsynyt lukemaan, joten on ollut ihana kuunnella Sepon lukemista.
Mustikat ja vadelmat
alkanet kypsyä, mikäli niitä tulee. En ole käynyt vielä katsomassa, onko vakiopaikkaani tulossa vadelmia. Mustikoitakin haluan poimia, ja marjakavereitakin on tiedossa, mutta nyt juuri tunnen itseni liian väsyneeksi tekemään mitään. Toivon, että pääsemme tapaamaan Viisikon kanssa loppuviikolla yhteisen lounaan merkeissä. Kolmisen viikkoa olemme näillä näkymin kotosalla, sitten on tiedossa pienoinen reissu.
"Viisikosta" eräs sanoitti
hienosti omaakin olemistani - hän on 70-vuotias:
"Vanhetessa elämä muuttuu. On aina väsynyt. Ei tee mieli ottaa juoksuaskelia. Kaikenlaista särkyä on kropassa. Ahdistuneisuus lisääntyy. Täytyy pakottaa itsensä kävelemään, että pysyisi jonkinlaisessa kunnossa. Kuitenkin on kiitollinen jokaisesta päivästä; koska vaan voidaan tämä päivä ottaa pois." -T.S.
Seppo heräsi,
itse olen syönyt jo aamupalan, mutta eiköhän tässä vielä kupponen kahvia kulu yhteisessä pöydässä.
Toivotan siunattua heinäkuuta, arvoisa lukijani, Psalmin 16 jakeiden myötä - ne rohkaiskoot sinua ja minua!
Jumala, pidä minusta huoli, sinuun minä turvaan.
Minä sanon Herralle:
»Sinä olet minun valtiaani, sinulta saan kaiken hyvän!»
Pyhille, jotka maan päällä ovat, hän osoittaa ihmeellistä rakkauttaan.
Mutta tuska ja vaiva tulee niiden osaksi, jotka seuraavat vieraita jumalia.
Minä en ota osaa juhlamenoihin, joissa vuodatetaan juomauhrina verta, en edes mainitse heidän jumaliaan!
Herra, sinä olet minun perintöosani, sinulta saan ruokani ja juomani, sinun kädessäsi on minun arpani.
Ihana maa on tullut osakseni, kaunis perintö on minulle annettu.
Minä kiitän Herraa, hän neuvoo minua, yölläkin kuulen sisimmässäni hänen äänensä.
Minä pysyn aina lähellä Herraa. Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju.
- Jakeita Psalmista 16, käännös v.1992