26.11.2022 - Hiljainen aamuhetki

Nukuin pitempään kuin moneen yöhön, vähän yli neljään. Minkäs teet, kun ajatuksia on liikaa niin ettei kykene nukkumaan pitempään. Tosin uni oli nyt levollisempaa, sillä sain joitakin tärkeitä asioita hoidetuksi viikolla. Mutta rukousaiheita on paljon, sairautta tämän pimenevän maailman keskellä riittää kaiken muun ohessa. Mutta Valo ei ole sammunut, Ihmeellinen Neuvonantaja on hereillä ja kuulee rukoukset.

Luimme eilen

Hiltusen Petrin Kirkkolaiva-kirjan loppuosaa, jossa kerrotaan näistä päivistä, joita elämme. Se toi lohtua. Me katsomme lähelle ja rukoilemme vain sodan loppuvan ja maailman kaaoksen rauhoittuvan. Mutta mitä Jeesus puhuikaan synnytystuskista? Hän sanoi, että kun synnytys lähenee, poltot käyvät voimakkaimmaksi. Jos jaksaisimme luottaa Jumalan hyvään suunnitelmaan enemmän, voisimme levollisemmin odottaa ja jouduttaa tuon päivän tulemista, jolloin Jeesus palaa takaisin. Sillä siihenhän nämä myllerrykset johtavat.

Miten me sitten joudutamme

tuon päivän tuloa? Pysymällä Jumalan sanassa, luottamalla kasteen armoon, jossa meille puettiin Jeesuksen puhtaus. Uskomalla syntimme anteeksi annetuksi, niin kuin ne totisesti ovat niin totta kuin Jeesus kuoli syntiemme tähden. Iloitsemalla elämän lahjasta ja kaikesta, mitä hän on meille antanut. Elämällä seurakunnan yhteydessä, jossa ehtoollisella jaetaan Jeesuksen ruumis ja veri syntiemme anteeksi antamiseksi; saamme jälleen puhtaat vaatteet. Kuulemalla ja lukemalla Raamattua ja sen opetusta, jossa kaikki tähtää Jeesukseen.

Vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka. -Snl 4:18

Ja kun pysymme Hänessä,

joka on Tie, Totuus ja Elämä, kaikki tekomme ovat hänen tekojaan. En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa, lupaa Sana. Sen takia Jeesuksen palatessa viimeiselle tuomiolle, jossa kaikki meidät kootaan hänen eteensä, hän ei luettele yhtään kristittyjen, lampaiden, laiminlyöntiä eikä muutakaan syntiä, koska ne ovat anteeksiannetut. Jeesus luettelee vain hyviä tekoja, joita kristitty ihmettelee, koska ei ole huomannut niitä edes tehneensä.

Toiselle ryhmälle, vuohille, Jeesus sen sijaan luettelee vain syntejä ja laiminlyöntejä, joita nämä ihmettelevät yhtä lailla, kun ovat mielestään tehneet lähinnä hyviä tekoja ja palvelleet muita. Mutta jos ihminen ei elä Jeesuksessa, anteeksiantamuksessa ja uskossa Jeesukseen, kaikki hänen tekonsa ovat hänen omia tekojaan, ja nehän ovat Raamatun sanan mukaan kuin saastainen vaate Jumalan silmissä. Mikään niistä ei kelpaa Jumalalle, olivatpa maailman silmissä miten jaloja tekoja hyvänsä.

Uusi pankkikortti,

uudella nimellä, tuli jo tällä viikolla. Nopeaa toimintaa. Kela-korttia odotan vielä, ja henkilökorttia. Kävin kuvassa sitä varten, ja se kuvahan on sangen riisuttu versio ihmisestä. Ilman silmälaseja, naama peruslukemilla, joka ryppy näkyy. Seppo sanoi, että näytän siinä siltä, kuin olisin paketoinut sata Joulun lapsi -pakettia ja tehnyt ties mitä muutakin. No, ehkä tuo kuva on karu totuus, sitä vaan yrittää aina näyttää elävämmältä kuin onkaan.

Poliisiasemalla

osasin pinkaista sisään, kun Rajaviitaa huudettiin luukulle. Ja nimenikin tekstasin ihan oikein. Allekirjoitus sitten menikin Hakkolan malliin, joten piti ottaa uusiksi. Sormenjäljet jätin muistoksi henkilökorttia varten. Sillä voin sitten porskutella ympäri EU-maita, jos huvittaa. Riittää tämä kotimaakin kyllä ihan hyvin.

Menneellä viikolla

taloyhtiön uusi, fiini roskiskombinaatio vihittiin käyttöön. Glögiä juotiin, pipariakin oli tarjolla, lyhtyä ja joulumusiikkia. Kuulin, kun eräässä ryhmässä ikäihmiset keskustelivat, että nyt sitten eivät pääsekään roskiksia kaivelemaan. Paljon kuului olevan niitä, jotka meidänkin talon roskiksia ovat penkoneet.

Hiukan teki mieleni mennä sanomaan, vai ovat siellä muutkin käyneet, vaikka omassakin talossa on dyykkaajia. Ja mikäs sen parempaa, kuin että tavaraa kierrätetään haaskaamisen sijaan. Toivottavasti lajittelu nyt parantaa tilannetta jollakin lailla, ainakin saamme pahvit ja muovit oman talon roskiksiin. Mutta enää me emme voi kerätä pois niitä muovikasseja, joihin peltipurkit tai lasipullot on pakattu ja heitetty syvään molokin kitaan. Saati sitten kerätä pois kierrätyslasia ja -tölkkejä. Ensi kesänä tulee voimaan uusi laki, jolloin kierrätys täytyy hoitaa paremmin isoissa taloyhtiöissä. Sen takia meidänkin pihaan tuli tuo molok.

Mutta hätä ei ole

tämän näköinen. Vielä on muita roskiksia, joita eilenkin innolla kiersimme - en ole varma Sepon innosta, mutta itseäni kannustaa runsaasti mahdollisen aarteiston löytäminen roskista. Tosin olisin tahtonut ottaa kuvan, jos olisin ehtinyt, kun Seppo roikkui eräässä roskiksessa kainaloitaan myöten. En ehtinyt nähdä, ottivatko jalat maahan, kun hän yritti saada pulloja roskiksen pohjalta ja saikin kyllä. Varmistin vain, ettei hän kippaa sinne kokonaan. Hänelle ei tullut roskankerääjä mukaan, joten ei auttanut kuin kurkotella.

Samalla reissulla

kävimme kirjastossa ja kaupassa. Iloksemme kaupassa oli kahvitarjoilu, koska alkaa joulunaika. Oli tarjolla torttuja, jopa gluteenittomia, hyvää oli. Jälkeen päin Seppo kertoi, että hän joutui ponnistelemaan ankarasti ettei kertonut torttuihin liittyvää natsijuttua. Kiitin häntä moisesta pinnistyksestä. En jaksa muistaa, mikä se tarina olikaan, mutta alun perin kai tuo merkki on ollut lentokoneen merkki, ellen väärin muista (ja Seppo nukkuu vielä, en voi kysyä) ja sitten siitä tuli natsien käyttämä merkki. Tietoni on hakuammuntaa, mutta jahka kysyn Sepolta, saan aiheesta mittavan luennon. Sekään ei takaa, että muistan asian myöhemmin, sillä se ei kiinnosta minua tarpeeksi.

Laitan kuvan

eilisistä löydöistä. Kolme uudehkoa kuvalehteä, joita en ole vielä lukenut. Kirjastossa käymme noin kerran viikossa ja siellä luen noita lehtiä ellen ole anopilta saanut. Tuosta henkarista voi tehdä hienon koristeen, laitan kuvan, jahka koriste on valmis. Olin näyttänyt Sepolle kuvan sanoen, että tuollainen henkari kun löytyy, teen siitä tämän - ja sellainen sattui löytymään yllätyksekseni. Marimekon purkki oli jäänyt jollekin turhaksi, joten pesin sen ja Seppo vielä alkoholilla puhdistaa/desinfioi, joten saan siitä nätin purkin joillekin härpäkkeille.

Yhdessä isossa roskiksessa oli mm. teevee. Huoltomies sattui paikalle yhtä aikaa ja hän aikoi kiskoa sen pois roskiksesta. Myös vanohja lehtiä oli heitetty sinne laatikollinen. Lehtilaatikkokin kyllä oli olemassa, sinne puolestaan lehdenjakaja oli heittänyt kymmenittäin sen päivän Ilkka-Pohjalaisia. Ne pitäisi jakajan aina palauttaa saantipisteeseen eikä heittää lehtiroskiin. Toimitus kiitti tärkeästä tiedosta, ilmoitin sinne lehtilöydöstä. Joskus jakelijat eivät jaa lehtiä ollenkaan vaan heittävät vain roskiin kuten tässä tapauksessa. Lehteä jaettiin eilen joka talouteen, siis siellä missä jaettiin eikä heitetty roskiin.

Avustajan hommia

ei ole ollut, mutta yhden päivän olin tutussa päiväkodissa. Tuntui ihanalle, kun vanhemmat tervehtivät ilahtuneesti ja lapset muistivat minut vielä. Ja työ oli sitä samaa, mutta sikäli helpompaa, että olin vain "käymässä". Yhden päivän silloin tällöin saatan jaksaa päiväkodissa ja menenkin mielelläni, mutta en yhtään enempää. Ikä  ja elämä on tehnyt työtään, nuoremmat jaksavat paremmin. Söin tavallista leipää päiväkodissa, maha oli sekaisin sen jälkeen. Gluteeniton sopii minulle paremmin.

Eilen lapsenlapsia

oli hoidossa muutamia tunteja. Oli mukavaa. Piirtelyä, nappien ja helmien lajittelua. Saarukka auttoi sytyttämällä valot aina uudestaan käytävään, kun laitoin joulupalloja käytävään roikkumaan. Keittiöön laitoin jouluverhot jonain päivänä, ikkunaa en pessyt. Sen voi tehdä sitten, kun taas valo lisääntyy.

Tänään pääsemme

syntymäpäiville. Esikoululainen täyttää 6 vuotta ja menemme häntä juhlimaan. Tapaamme muuta perhettäkin pitkästä aikaa. Kovasti on flunssaa ja pitkittynyttä yskää joka puolella. Me olemme saaneet olla terveinä siltä osin.

Oli ihana herätä

ilman migreeniä, mutta toivon saavani vielä nukutuksi hiukan. Kello on seitsemän, syön aamupalaa ja menen sitten unta yrittämään. Stressiä on ollut tällä viikolla sen verran, että eilisaamuna heräsin migreeniin kahdelta ja vaikka nukuin pätkittäin sen jälkeen, migreeni kesti 12 tuntia ja oli yhtä ärsyttävä kuin se on ollut yleensä. Parin viikon ajan sitä on ollut tämän tästä, mutta se on ollut kevyttä, helposti Panadolilla ohi menevää eikä ole haitannut elämääni. Eilen jouduin ottamaan Pronaxenin, ja se harmitti. Yritän välttää särkylääkkeitä, koska niiden käyttö epäilyttää minua verenkiertohäiriön takia, joka oli minulla 5v sitten sekä sen vaikutuksen takia mahdollisesti muistin heikkenemiseen.

Leivon tänään gluteenittomia sämpylöitä, ja teen ehkä pieniä leipäsiä myös viemisiksi juhliin. Taikina on ollut jääkaapissa pari yötä valmiina.

Huomisesta alkaa adventin aika!

Oikein siunattua ja levollista adventin aikaa, sinulle arvoisa lukijani! Olet minulle tärkeä ja rukoilen puolestasi, kuka oletkin. Koska on pimeää ja koska joulun lähestyminen aiheuttaa helposti paineita, rukoillaan, että osaisimme keskittyä oleelliseen ja jättää kaiken turhan hössötyksen pois.