Kategoriat: Ajankohtaista
Heräsin migreeniin kolmelta ja yritin saada unta kuuntelemalla opetuksen, jonkaHarri Lammipiti lhpk.fi/saarnat sivustolla Roomalaiskirjeen 4. luvusta. Sieltä tuli pari ahaa-elämystä, jotka tahdon jakaa, että ne itsekin paremmin muistaisin.
Vanhassa Testamentissa
kerrotaan tämän tästä, että jollekin "tuli sana". Esimerkiksi Aabrahamille tuli Herran sana, ja hän alkoi puhua Sanan kanssa. Mitäs Johanneksen 1. luvussa sanotaan:
Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.
Jossain kohdassa Jeesus sanoo:
Ennen kuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.
Siis aina ja niin usein kuin VT:ssa sanotaan, että jollekin tuli Herran sana, kyse on Jeesuksesta, joka on Jumalan Sana, ja joka ilmestyi ja puhui ihmiselle ja ihmisen kanssa, joko ihmisen/enkelin hahmossa tai äänen kautta. Mooseshan kuuli Herran äänen palavasta pensaasta. Jeesus on ollut iankaikkisuudesta asti. VT:ssa hän on vielä kätkettynä, mutta UT:ssa hän syntyy lihaan, kuten sanotaan, kun tarkoitetaan, että hän syntyi ihmiseksi. Ihana, valtava oivallus minulle - tiesitkö sinä, hyvä lukjani, tämän?
Toinen oivallus
syntyi, Kun Lammi puhui ilmaisusta, että jotain luettiin jollekin. Hän kertoi esimerkin. 10 000 metrin kilpailijat lähtevät juoksemaan, yksi kaatuu heti alussa ja joutuu pois kilpailusta. Kun sitten juoksivat ovat maalissa ja voittaja ilmoitetaan, sanotaankin, että se voitto, jonka ensimmäiseksi maaliin tullut saavutti, luetaan sen hyväksi, joka kaatui alkumetreillä - tämä onkin siis voittaja.
Lammi kertoi, että uusimmassa Raamatun käännöksessä luetaan-sana on jätetty kokonaan pois ja ilmaisun merkitys tekstissä muuttuu. Uusinta käännöstä ei ole tehty sanatarkasti, vaan on pyritty selkeään ilmaisuun, mutta tässä tapauksessa tärkeä merkitys on joutunut hukkaan. Suomen kielessä ei ole ymmärrettävää merkitystä nykyään luetaan-sanalle. Koska Raamattu kertoo välillä asioita, joita ihmisen on vaikea ymmärtää, kuten esim. sitä, että kaatunut juoksija voittaisikin palkinnon, jonka joku toinen ansaitsisi tekonsa perusteella.
Näinhän tapahtui, kun Jeesus kuoli syntisen, sinun ja minun puolesta. Me häviämme tässä elämän kilpajuoksussa Voittajalle, mutta saamme voitonseppeleen, joka kuuluu hänelle. Vain Jeesus on juossut synnittömänä läpi elämän ja hänen ansionsa luetaan sen hyväksi, joka uskoo häneen. Se on hullutusta maailman silmissä, että ilman omaa ansiotamme perimme taivaan. Mutta niin Jumala on asian päättänyt, sillä
Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
Niin ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"
Mutta hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista". -Luuk 18. luvusta
En siis onneksi
nukahtanutkaan opetusta kuunnellessani, niin kuin toivoin, vaan sain oivalluksen helmiä. Onneksi kuitenkin sain vielä unen ja nukuin lähes riittävästi, yli 6 tuntia.
Tulevat päivät
näyttävät, oliko minulle vastaavaa hyötyä akupunktiosta, jota sain alkuviikolla toistamiseen, sillä tänä aamuna migreeni alkoi kolmelta, mutta meni panadolilla ja parilla kupilla kahvia sekä unen avulla pois muutamassa tunnissa.
Lääkäriltä sain
jälleen muutaman tiedonmurun. Kysyin, johtuuko makeanhimo siitä, että migreeni on tulossa vai tuleeko se makean syömisen jälkeen. Tutkimuksessa on todettu, että suklaanhimo ennakoi migreeniä. Mutta söitpä sitä sitten tai et, migreeni tulee kyllä. Muitakin yksilöllisiä merkkejä itse kullakin voi olla. Esim. kiukkuisuus ilman syytä etukäteen. Jokin ruoka voi aiheuttaa myös kohtauksen.
Eilen oli hyvä päivä
Pyöräilimme markettiin 3 km päähän ja palasimme ruokalastin kanssa pyörät täristen kotiin. Päivällä kävelin lähiapteekkiin ja illalla polkaisimme kirkolle, sillä meillä oli raamattuopetus Apostolien teoista. Sekin oli hyvä ja tarpeellinen reissu. No, illalla olinkin sitten ylen väsynyt, liian väsynyt nukahtaakseni.
Noin innokkaasti liikuin,
koska lääkäri kehotti siihen - muuten liikkeelle lähtö on aina työläämpää - kyllähän me sen jokainen tiedämme kokemuksestamme. Mutta miten löytää sen sopivan määrän ja tavan? Minulle se on vaikeaa. Aina otan niin tosissani ja täysillä kehotukset ja sitten löydän itseni pöheiköstä pää sekaisin. Eilinen liikkuminen oli muuten mukavaa, mutta koin kyllä, että lepoa jäi liian vähän.
Elämä on yhtä soutamista ja huopaamista aika ajoin. Mutta tällaisena keskeneräisenä paras uutinen on se, kun saa olla Jumalan armahtama syntinen ja matkalla taivaaseen! Siinä on joka päivälle iloa ja kiitollisuuden aihetta riittämiin, vai mitä, arvoisa lukijani!