Kategoriat: Ajankohtaista

Merden kukkasia

Työviikko vilahti aika hektisesti. Olihan minulla vapaapäiväkin keskellä viikkoa. Käytin sen kuntoiluun. Kun mies lähti töihin, minä heräilin hitaasti ja nautin olostani. Lähdin sitten sauvotellen kävelemään pitkin Palosaaren rantoja. Laitoin kuulokkeet päähäni ja soitin äidille sekä eräälle ystävälleni.

Lopuksi kävin uimassa

Vikingan rannassa. Meri oli aivan tyyni ja ihana. Nautin! Vesi oli silloin ja tänään samoin noin 16-17 -asteista. Päivällä pyöräilin hierojalle, joka asuu toisella puolella kaupunkia. Sää oli aurinkoinen ja kaunis, mukava ulkoilusää. Illalla pyöräilimme seurakuntaan, raamattuopetukseen. Minulle avautui aivan uutena sellainen seikka Apostolien tekojen 2. luvusta, että kun kansa oli helluntaina koolla, eivät suinkaan kaikki koolla olijat puhuneet kielillä, vaan apostolit. He puhuivat kukin eri kielillä niin että paikalla juhlien aikaan olleet ihmiset ympäri valtakuntaa saivat kuulla omalla kielellään puhuttavan Jumalan suurista teoista. Pietari myös selitti, mistä oli kyse.

Perjantaina

lähdimme ajelemaan miehen kanssa Nivalaan. Olin aika puhki töistä tultuani, joten huilasin hetken kahvit juotuamme. Otimme evästä mukaan. Melkein koko matkan satoi. Pariin otteeseen todella rankasti, oli hämärää. Mutta vähän ennen kuin saavuimme Kannukseen, jossa aioin poiketa kaupassa, sade loppui! Pääsin kuivana kauppaan ja takaisin autoon. Ostin grillimakkaraa meille illaksi mökille.

Ensin kävimme

äitini luona. Hän yllättyi iloisesti kuten aina. Äidillä oli taas kukkia joka maljakossa. Lisäksi käpyjä ja muuta luonnonmateriaalia ikkunalaudoilla. Ei ole vaikea keksiä, keneltä olen kukkainnostukseni perinyt. Itsekin kannoin kotoa lähtiessämme monta maljakkoa parvekkeelle viileään. Viivyimme vain jonkin aikaa, sillä halusin päästä ennen pimeää mökille rauhoittumaan, sillä matka oli väsyttävä. Liikennettä oli runsaasti ja satoi paljon.

Veljeni oli lämmittänyt mökkiä. Koska ei tuullut yhtään, mökki oli lämmennyt mukavasti. Ovesta hönkäisi vastaan 27-asteinen lämpö. No, se laimeni kyllä, kun tuuletimme. Miehellä oli mukanaan lamppu, jonka hän kiinnitti katossa olevaan kettinkiin, joten meillä oli hyvä valaistus. Takassa oli hiillosta juuri sopivasti makkaran paistoon. Joku viisas on keksinyt makkaran. Se maistuu niin mahdottoman maukkaalle.

Raamattua luimme kännykästä, se oli helpointa. Hiljaisuus laskeutui mökkiin, pimeys samoin. En nukkunut kovin hyvin, mutta siitä huolimatta aamulla oli levännyt olo. Hiljaisuus sen tekee. Lammen rannassa oli hyvä käydä pesulla, uimaan en mennyt. Termospullossa oli niin kuumaa vettä, että siitä sain hyvät aamukahvit itselleni. Mies ei juo aamuisin kahvia ollenkaan.

Lauantain ohjelmassa

oli kirkonkyläreissu. Halusin käydä parissa kaupassa ja otimme äitini kyytiin. Hän nauttii, kun maisemat vaihtuvat. Ostin meille jäätelöt jostain kaupasta, kirpputorillakin poikkesin ja toin sieltä itselleni yhden Jaakko Haavion kirjan ja äidille maljakon hänen runsaille kukkasilleen. Jälleen alkoi sataa, vaikka hetkittäin oli aurinkoista. Tokmannilta löysin puolikymmentä tarjouspaitaa joulunlapsi-paketteihin ja äidille pari vihkoa. Hän kirjoittelee edelleen innokkaasti päivän tapahtumia. Hautausmaalla ei tarvinnut käydä kastelemassa isän ja isovanhempien hautaa, sillä sää oli tosiaan sateinen.

Kun palasimme

kauppareissulta, saimme heti vieraita naapurista. Sukulaisia tuli käymään, veljenpojan vaimo, eskarilainen ja pikkuveli, joka täytti juuri 2-vuotta ja nukahti äitinsä syliin. Veljentytärtä samoin oli iso ilo tavata ja kuulla kuulumisia. Letitin hänet pitkät kauniit hiuksensa, sillä hän oli menossa kaason ominaisuudessa pukusovitukseen.

Mökkitien varrelta kukkia omalle äidilleni

Ennen lähtöämme

kurvasin vielä kerran kirkonkylällä asialla, jonka olin unohtanut. Poimimme miehen kanssa marja-aronioita äidin pensasaidasta. Ne ovat kuulemma suoranaista superfoodia, niin terveellistä. Aika happamia ne ovat, mutta mitäpä sitä ei söisi, jos se on terveellistä. Poimin myös ns. papan pensaasta syöntimarjoja kotiin tuotavaksi ja olenkin ne jo napsinut menemään.

Luimme äidin kanssa

Isä meidän -rukouksen ennen lähtöämme ja äiti jäi itku silmässä kirjoittamaan vihkoaan, kun lähdimme. Hän on kuitenkin kiitollinen, kun voi asua kotona, pystyy liikkumaan ja ystävällinen ruuantuoja käy joka aamu kuten veljeni, joka käy vähintään aamuin, illoin. Toivon ensi kuussa voivani käydä siellä jälleen.

Kotimatka sujui leikiten

menomatkaan verrattuna. Aurinko paistoi, liikenne oli hiljaisempaa kuin mennessä eikä erityisiä hidasteita ollut. Ihmeen paljon oli matka-autoja liikkeelle sekä perjantaina että eilen. Lomalaisia kenties? Pysähdyimme puolimatkassa juomaan kylmää kahvia, jonka olemassaolosta minä en tiennyt mitään ennen kuin tutustuin mieheeni. Pienikin pysähdys virkistää.

Miehen antama begonia kukoistaa

Kotona

jatkoin jännittävän romaanin lukemista melkein koko illan. Luimme Raamattua yhdeksän aikaan, mutta vasta yhdentoista maissa maltoimme lopulta ruveta nukkumaan kaiken lukemisen ja iltatoimien jälkeen. Matkan jälkeen tekee mieli ajaa itsensä takaisin kotiin niin sanotusti eikä malta mennä edes nukkumaan. Mies kävi laittamassa lain vaatiman punaisen perävalon pyörääni. Hän on tosi ihana, tekee monenlaista palvelusta minulle.

Aamulla pyöräilimme

Mikaelin lut. srk kokoontuu Vapaakk tiloissa

kauniissa säässä messuun. Meitä oli noin 30 koolla, joillakin oli maski kasvoillaan. Toimin kanttorina, ja olen tosi onnellinen, että voin sen tehdä. Otto saarnasi jälleen aiheesta, joka piti keskittymiseni aiheessa koko ajan. Se kannattaa kuunnella lhpk.fi -sivustolta. Ville nauhoittaa aina saarnat ja laittaa ne sinne.

Iltapäivällä

poikkesimme lenkillä. Minä sauvoilla, mies kävellen. Kävin uimassa. Joku oli sotkinut pukukoppia ilkeällä tavalla, mutta minä siivosin sitä, että siellä saattoi vaihtaa vaatteet. Ikävää tuollainen. Kotona nautimme miehen keittämät kahvit samalla kun katsoimme Hercule Poirotin. Muistaakseni en ollut nähnyt tätä jaksoa tai sitten olen täysin unohtanut ainakin. Tein myös niskajumppaa ja venyttelin ostamani haravanvarren kanssa niin hyvin kuin taisin.

Parvekkeella on edelleen

lämmintä. Välillä sataa rapsautti reippaasti, nyt taas aurinko kurkistelee pilvien takaa. Menemme miehen kanssa pian syömään jotain. Päivällä tein kaalijauhelihapataa, johon sekoitin kaikkea mahdollista muutakin. Uudet leivät laitoin samoin kohoamaan ja ne olisikin pitänyt jo käännellä, mutta teen sen kohta.

Toivotan siunattua ja iloista alkavaa viikkoa, arvoisa lukijani!