08.06.2019 - Helteisen päivän ilta

Helteinen oli tämäkin päivä. Vasta iltamassa lähdimme kävelemään ja kävin uimassa. Merivesi on noin 17 asteista. Kylmältähän se ensin tuntui, mutta uin 10 minuuttia; kävin kääntymässä yleisellä laiturilla asti. Loppumatkasta vesi lämpeni muka niin, ettei oikein olisi huvittanut tulla vedestä pois. Mies oli löytänyt tölkkejä saaresta sillä aikaa ja bongasimme niitä vielä lisää kotimatkalla.

Sää illalla

oli todella tyyni ja ihana. Pienoisen lenkin tehtyämme kävelimme kotiin. Mies lukee, minä kirjoitan. Levollista yhdessäoloa, kumppanuutta: tämä on mahtavaa!

Eilen ja tänään

olemme syöneet ainakin kerran ulkona, tänään kuistilla, jossa oli varjoista. Tein kampsupaistia. Sain äidin kuivaamia verileivän paloja, liotin niitä pari tuntia, lisäsin voita ja vähän suolaa ja hyvää oli. Iltapäivällä keitin spagettia ja tonnikalakastiketta.

Viikolla kävi

nuorimman pojan perhe vauvansa kanssa ensi kertaa mummolassa eli siis meillä. Vauva oli vieraskorea ja nukkui sikeästi koko ajan ja sain pidellä häntä pitkän aikaa sylissä, ihailla ja nauttia. Eilisiltana poikkesi keskipoika pikkuneitinsä kanssa, joka on parhaassa uhmaiässä. Jäätelö oli sentään oikea sana ja se hänelle maistui.

Pahvilaatikot

täyttyvät pikkuhiljaa. Eilen pakkasin valokuvat. Samalla lajittelin jotain niistä kirjekuoriin lapsilleni annettavaksi. Löysin ihania kuvia lapsista pienenä, tulin hyvälle mielelle. On meillä ollut paljon iloakin, vaikka sairauden surua oli kovasti. Löytyy hymykuvia ja iloisia naamoja.

Pakkaaminen ja laatikoiden tyhjentäminen tavaroista on puhdistavaa ja terapeuttista puuhaa. Olen iloinen, että minulla on aikaa tehdä sitä. Joka päivä työ edistyy vähäsen. Haimme kantamalla 8 banaanilaatikkoa eräästä marketista eilen, olen jo monta niistä täyttänyt.

Eilen pesin kolme mattoa, tänään pari täkkiä - mies auttoi ja kantoi niitä kuivumaan. Ukkoskuuron tullessa säntäsimme ulos kantamaan ne katoksen alle ja myöhemmin takaisin. Kannoimme myös pari hyllyä kadun varteen, että joku voisi viedä, jos tarvitsee. Unohdimme ne sateeseen ja ne menivät pilalle. Hajotimme ne roskikseen yksissä tuumin.

Kärhö,

tuo ihana köynnöskasvi tallin päässä, innostui ensi kertaa kasvamaan niin, että siinä on jo nyt useita kukkivia kukkia. Joka vuosi se on lähtenyt alusta hitaasti ja pienesti nousemaan, nyt se aivan kuin lähdöstäni innostuneena kukoistaa kauniina. Olen siitä iloinen ja samalla vähän haikeakin.

Päivänvaloa

riittää jo noin 20 tuntia vuorokaudessa. On meillä suomalaisilla upeat vuodenajat, ihana kesä!

Kiitetty olkoon Herra joka päivä. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme.

Huomisaamuna, jos Herra suo, pyöräilemme Sepon kanssa Laivakatu 7:ään klo 9.30 alkavaan messuun - tervetuloa muutkin! Minulla on kanttorivuoro tällä kertaa, viime kerrallahan olimme pois sieltä, kun olimme Nivalassa. On siis ilo päästä taas jumalanpalvelukseen.

Mukavaa kesäkuun jatkoa, arvoisa lukijani!