Kategoriat: Ajankohtaista

Kukkapenkin kaunistuksia nämäkin

Työpäivän jälkeen hain lähikaupasta taloyhtiön laskuun kahvia ja makkaraa, muun muassa. Sen jälkeen hurautimme Nintsen kanssa kukkapihaan ja toimme lastin kukkia. Omaan ja taloyhtiön laskuun.

Osa asukkaista istutti kukat, minä menin saunaa pesemään. Pari naista kiipeili pesutuvan seinillä hinkaten ja jynssäten. Puhdistimme perusteellisesti saunatilat sekä pyykkituvan ikkunoineen, seinineen, lattioineen kaikkineen. Oi, miten hyvä mieli meille tuli!

Eihän homma varsinaisesti meille asukkaille kuulu, mutta voi sitä joskus tehdä sellaistakin, mikä ilahduttaa mieltä - eikä tarvitse kuntosalille haikailla.

Työn jälkeen

maistuu kahvi. Istuimme meidän talon verannalla. Kannoin pienen pöydän ja aiemmin keittämäni kahvit sinne. Jokainen toi oman kupin - se onkin hieno järjestely. Ei tule kenellekään tiskiä. Pari naista puhkui yhä intoa: mitä me vielä voisimme tehdä? Niinpä haimme juuriharjat, mäntysuopaa ja vettä - hetken hikoiltuamme piha-aidan kimpussa se oli melkein kuin uusi! Vihreä kuravesi vaan valui maahan meidän jyystäessämme harjoillamme. Minä hain jopa pulloharjan ja taittelin sen aidan rakojen puhdistamiseen sopivaksi. Nyt se on sitten aitaharja, ei enää pulloharja.

Viikonloppuna

tein muutaman merenrantareissun. Otin eväitä mukaan ja istuin laiturilla merta tihrustamassa ja kahvia ryystämässä. Käyhän se yksinkin, vaikka ei niin kivaa olekaan. Kai minun pitäisi jo olla tottunut yksinäisen naisen elämään, mutta en vaan ole.

Harmittaa oikein oma itseni: miksi en voi vaan puhkua iloa ja intoa, kun minun ei tarvitse kenestäkään huolehtia eikä ketään murehtia! Miksi en vaan nauti, kun saan olla oma herrani eikä kukaan minua määräile eikä komentele? Mutta eipä liioin kukaan kaipaa eikä ikävöi... Huokaus.

Ystäviä pyhäkylässä

Uimassa

olen kulkenut joitakin kertoja. Merivesi on reilut +12 asteista. Kylmältä se tuntuu, sillä olen aika harvoin käynyt kevään aikana. En lannistu, menen siitä huolimatta ja uin normimatkan. Ei se uimisen jälkeen enää kylmää ole!

Ehkä tarkka lukija

huomasi: mihinkäs ostamani makkarat joutuivat! Nehän grillataan huomenna aurinkoisessa säässä iltamassa! Ja kahvia lisäksi ryystetään ja salaattia haarukoidaan. - Meillä on oikein mukavia asukkaita näissä kahdessa talossa. Monet ovat asuneet täällä useita vuosia, kuten minäkin pian seitsemän vuotta. Viihdyn mainiosti kodissani.

Sain mukavan

puhelun vanhalta ystävältä ja päivitimme kuulumisia pitkän tovin. Olen iloinen ystävistä, joita minulla onneksi on - ja kiitollinen ihmissuhteista, jotka hoitavat ja rakentavat minua. Toivon, että itsekin voin olla toisille rohkaisuksi enkä taakaksi.

On aika pinkaista

iltatoimiin ja nukkumaan. Siunattua alkanutta viikkoa sinulle, arvoisa lukijani, Galatalaiskirjeen 6. luvun sanoin:

Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.
Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää.
Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy. -jakeet 6-8