09.03.2017 - Suostuminen Jumalan tahtoon!

Jumala puhuu tavalla ja toisella, sitä vain emme tahdo aina käsittää. Emme halua käsittää tai emme osaa ymmärtää ennen kuin Jumala puhuu HYVIN KOVIN ÄÄNENPAINOIN.

Rakas ystäväni

soitti tänä iltana. Hän oli riemua ja Pyhää Henkeä tulvillaan vakavasta sairaudesta huolimatta. Äskettäin tauti otti vieläpä lisäaskeleen pahempaan suuntaan. Kun Jumala vei hänet taas kerran täydelliseen lepoon, hän alkoikin kuulla Jumalan puhuvan uudella tavalla. Sen jälkeen on tapahtunut erikoisia asioita: ei varsinaisesti parantumista fyysisesti, mutta ystäväni hengelliset silmät ovat avautuneet näkemään Jumalan suuruutta: Pyhän Kolminaisuuden ja armon.

Puhelinlankoja pitkin huokui valtava luottamus Jumalan hyvyyteen ja rakkauteen, itsekin sain siitä osan ja rukoilimme yhdessä puhelumme yhteydessä. Vain Pyhä ja suuri Jumala kykenee antamaan juhlariemun ihmiselle, jonka terveyden tila ei inhimillisessä mielessä antaisi siihen aihetta. Näinhän sen Arissakin: hän oli aina tyytyväinen, sillä hän oli antanut elämänsä Jumalan käsiin.

Vain siinä löytyy lepo,

enkä minäkään ole jäänyt osattomaksi Jumalan puheesta. Tänä aamuna heräsin jälleen liian aikaisin ja pidin puhetta Jumalan kanssa. Se oli inhimillisen mieleni puhetta, mutta Jumala kuuli sen ja alkoi vastata minulle. Hän alkoi jo ennen yöllistä puhettani, sillä eilen tapahtui kummallinen asia.

Laitoin erään levyn tietokoneeseeni ja kun yritin käynnistää sen, koneelta alkoikin kuulua yllättäen Markus Pöyryn saarna, joita olen joskus tallettanut koneelleni. En vain löytänyt mistään katkaisijaa, jolla olisin sammuttanut Markuksen äänen ja laittanut levyn soimaan! Yritin kyllä. Vihdoin käsitin, että minun on nyt kuunneltava tämä saarna, Jumala haluaa puhua minulle jotakin. Pakkokin oli, kun en kyennyt saarnaa pysäyttämään muutoin kuin myöhemmin katkaisemalla virran koneesta!

Saarna puhutteli. Jumala johdatti seuraavaksi kuuntelemaan lhpk.fi -sivustolta Markuksen uusimman opetuksen Mooseksen kirjasta. Sieltä kuulin Jumalan puhuvan minulle tietystä asiasta, josta olin tehnyt selvitystä Jumalalle yöllä.

Jumalan puhe

jatkui tänään, kun Amekin luona joimme teetä ja sen jälkeen Amek otti Raamatun, minä kudoin sukkaa. Amek jatkoi lukemista Raamatun kohdasta, jossa hän oli menossa: jälleen sama aihe! Jumala paukutti sitä minun päähäni oikein olan takaa! Minä kuuntelin ja ihmettelin, rukoilimme.

Kotiin tultuani sain terveisiä Israelista! Naapuriperhe palasi lomamatkaltaan ja toi tuulahduksen Jeesuksen synnyinmaasta. Vein ruokaostokseni sisälle, ompelin käsityöpussin Amekille ja aloin kuunnella Simojoen saarnaa.

Usko tai älä: hänen kauttaan Jumala puhui samaa sanomaa minulle... Kesken kuuntelun soitti edellä mainittu ystävä, ja hänen kanssaan puhuessani viimein minun päässäni tuli todeksi se, mitä Jumala haluaa sanoa. Olen hyvin hämmentynyt siitä, miten monta kertaa Jumala on valmis toistamaan saman asian kovakalloiselle lapselleen, että tämä ymmärtäisi: MINÄ PUHUN SINULLE VASTAUSTA KYSYMYKSEESI, JOTA OLET KAUAN TUSKAILLUT JA RUKOILLUT!

Aamen,

nyt minä uskon ja ymmärrän, kiitos Jumalalle! Näin Jumala toimii pienten ja suurempien asioidemme kanssa. Voimme luottaa, että

Asia on Hänen edessään, odota Häntä. -Job 35:14

Jaakko Haavio kirjoittaa:

Vaikka vaellamme täällä alhaalla vaivojen tietä kiusausten piirittämänä, on meidät kuitenkin "asetettu taivaallisiin", niin että voimme kyynel silmässä iloita kirkastuneella ilolla ja luottaa Jumalan lupauksiin lapsenoikeudestamme taivasten valtakunnan kunniassa. -Jumala on rakkaus -kirjasta

Ja Jonas Lagus vakuuttaa:

Emme tarvitse Herran luo mennäksemme mitään valmisteluja, meidän ei tarvitse hankkia mitään ominaisuuksia, vaan ainoastaan saamme katsoa häneen, puhutella häntä, anoa ja odottaa häneltä kaikkea. Tämä tie, jota peläten ja vapisten täytyy kulkea, on sittenkin Raamatun tie, kaikelle järjelle salattu tie, jota harvat kulkevat. Pysyttele tällä tiellä uskon yksinkertaisessa harjoituksessa, niin saat usein jonkin hunajan pisaran Kristus-kalliosta, saat maistaa salattua mannaa ja viimein iäti ylistää Herraa. -Evankeliumin ääni

Tänään herätessäni

migreeni oli odottelemassa. Parien pillerien jälkeen sain vähän torkuskeltua niin että kykenin töihin. En mennyt pitämään muskaria vaan touhusin Arkipajalla siivoten ja järjestellen. Näin hienosti tämäkin päivä sujui, vaikka olin aika tokkurassa pitkälle iltapäivään. Nyt olen luottavaisella mielellä ja vapautunut, sillä tiedän, että asiani on kuultu ja siihen on tullut minulle paluupostia taivaan valtaistuimelta.

Aloitin pikku paaston

Kaarinin kanssa. Sangen vaatimattoman, ei juuri mainitsemisen arvoisen: ei sokeria eikä vehnäjauhoja pariin viikkoon. Totta kai suklaa- ja pulla-ansoja on ollut siellä täällä, mutta olen luovinut niistä läpi täysin pistein. Vasta kaksi päivää takana, joten ei auta vielä hurrailla! Tällä systeemillä ei nälkä iske, sillä ruokaa voin nauttia mielin määrin kuten olen myös tehnyt. Niin ilmeisesti Kaarinkin. Taidan mennä nappaamaan vielä yhden näkkileivän ennen nukkumaan menoa.

Voi hyvin, arvoisa lukijani, ja usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut ja myös sinun perhekuntasi.  Jumalan sana ei tyhjiin raukea!

jk. Tämä kolmen vuoden takainen Ajankohtaiseni on tänään yhtä ajankohtainen kuin silloinkin - ja sama ystävä oli silloinkin seurassani!

https://phakkola.jurge.fi/blogi/2014/03/09/taivaan-isan-yllatysvieraita/