Kategoriat: Ajankohtaista

Kirkossa oli hiirenhiljaista, kun Otto saarnasi eilen. Meillä on hyvä pastori. Erityisesti mieleen jäivät hänen sanansa, jotka Jeesus sanoi:

Minä se olen, älkää peljätkö!

Kuuntelin myös

Petri Hiltusen, Juhana Pohjolan ja Markus Pöyryn saarnat. Hienoa, että samasta raamatunkohdasta jokainen pastori löytää eri painotuksia. Jokaiselle jotakin, jos vain haluamme kuulla ja ottaa vastaan. Sunnuntain aihehan oli se, kun Jeesus käski opetuslapsia lähtemään veneellä järven yli. Järvi ei ollut mikään pikku lammikko, vaan kilometrien laajuinen. Lisäksi satoi, oli yö ja pimeä. Yhdeksän tuntia soudettuaan opetuslapset näkivät Jeesuksen kävelevän järven päällä yhdeksännellä hetkellä, eli aamulla kolmen ja kuuden välillä ja syystäkin säikähtivät.

Suosittelen kuuntelemaan noita saarnoja lhpk.fi -sivustolta!

Säestin messussa

ja puolestani rukoiltiin varmasti, sillä oli hauska soittaa - pidän kovasti soittamisesta! Soitin oikeita virsiäkin tietääkseni. Ja seurakunta veisasi! Jouduin nostamaan välillä soittimen volyymia, sillä veisuu oli sen verran vetreää, että soitto tuskin kuului ja olisin kenties muutoin päässyt virren loppuun eri aikaan kuin muu seurakunta.

Messun jälkeen

joimme makoisat kahvit ja sen jälkeen kurvasimme jonkinmoisen porukan kanssa ABC:lle syömään. Sunnuntaipäivä kului siis taas rattoisasti hyvässä seurassa. Lisäksi kävin myöhemmin pitkällä lenkillä Amekin kanssa.

Lenkistä innostuneena

ryhdyin vielä jumppaamaan 20 minuutin jumpan: 2 min kaikenlaista hyppelyä/kyykistelyä/huitomista/mahaliikkeitä ynnä muuta hikoilua aiheuttavaa heilumista. Sen jälkeen minuutin lepo(mieluisin vaihe!) ja sitten sama alusta. Tämän pitäisi sulattaa rasvaa 24 tuntia eteenpäin. Jos jäljiltäni näkyy rasvaläiskiä, niin se johtuu tästä! Itse en ole kyllä huomannut eivätkä vaatteetkaan ole entisestään rasvoittuneet. Lähinnä ehkä leuan alta, mutta se taas johtuu muusta syystä ja on jo pitempiaikainen ja epätoivottu ilmiö.

Entisestään villiintyneenä

Tänään avantoreissun maisemia, aina näitä samoja!

siirryin pyörittämään hulavannetta ja kuuntelin virsiä. Etsin jotain ohjelmaa Areenasta, mutta en löytänyt mieluista, joten virsien tahdissa huljuttelin. Koska mustelmat ovat parantuneet vyötäröltä edellä mainitun toiminnan aiheuttamasta rasituksesta aiheutuen, pyöritin taas vuorotellen myötä- ja vastapäivään enkä vain vastapäivään. Myötäpäivä on minulle vaikeampi suunta. Olen kai vastarannan kiiski. Puoli tuntia virsiä ja hulaamista, sen jälkeen suihkuun ja nautiskelemaan rennosta olosta.

Eilen juuri

kerroin, kuinka herään aina aamuyöstä. Tänäänpä nukuin melkein kuuteen ja olin väsyneempi kuin tavallisesti, pääkin oli kipeä. Rynnistin töihin ja huomasin vasta melkein perillä, että olin turhan aikaisin liikkeellä, mutta urheasti vääntäydyin paikalle kuitenkin. Siirryin pariin muuhun työpisteeseen päivän aikana ja päivä oli oikein antoisa tänäänkin. Sain jälleen pidellä vauvoja sylissä ja pian menen pikkuista Saarukkaa sylittelemään Savelaan, pojan perheeseen.

Lutherin ajatuksia:

Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta. -Ps 38:22

- - Jumalan olemukseen kuuluu, että hän luo tyhjästä. Sen vuoksi Jumala myöskään ei voi tehdä mitään siitä, mikä ei ole vielä rauennut tyhjiin. Ihmiset taas tekevät jotakin sellaisesta, mikä jo ennestään on jotakin. Se on kuitenkin aivan hyödytöntä. Siksi Jumala ei ota vastaan muita kuin hylättyjä, ei paranna muita kuin sairaita, ei anna näköä muille kuin sokeille, ei elämää muille kuin kuolleille, ei vanhurskauta muita kuin syntisiä, ei tee viisaiksi muita kuin tyhmiä.

Lyhyesti: hän ei armahda muita kuin kurjia eikä anna armoaan muille kuin epäsuosiossa oleville. Kukaan ylpeilijä ei siis voi tulla pyhäksi, viisaaksi eikä vanhurskaaksi eikä hänessä voi olla sellaista ainesta, jota Jumala voisi muovailla. Hän ei voi päästä tuntemaan Jumalan työtä itsessään. Hän jää oman työnsä varaan ja tekee itsestään tekopyhän, ulkokultaisen, väärän hurskastelijan ja teeskentelijän. -Mannaa Jumalan lapsille

Mukavaa iltaa ja alkanutta viikkoa, arvoisa lukijani! Nautitaan aurinkoisista päivistä silloin kun sellaisia saamme!