25.07.2016 - Vattupuskan onnea!

Huono nukkuja on kiitollinen pitkistä, makeista yöunista. Minä olen sekä huono nukkuja että kiitollinen. Viime yönkin posotin täysillä aamuun asti!

Aamulla taas

kahvit termokseen, voileipä reppuun ja uimaan. Merivesi on yli 22-asteista, joten kelpaa siellä uiskennella. Paluumatkalla pysähdyin laiturin portaille juomaan kahvini ja syömään voileipäni. Vasta toisella kupillisella huomasin, että maito on heroittunut, mutta hyvältä se maistui. En kuitenkaan juonut kaikkea, heitin loput mereen. Liekö pullon hölskyessä maito hermostunut ja piiminyt.

Veneilijöitä seilasi

rantamilla, aurinko paistoi ja työntouhua riitti viereisellä entisellä tulliaseman tontilla. Ehkä käyn tänä kesänä parin tunnin risteilyllä, joka ulottuu Jannen saluunaan. Kerran näiden yli 30 Vaasassa olovuosien aikana olen käynyt siellä. En edes muista, olimmeko Arin tai lasten kanssa.

Lähipuistikossa vissiin joogaajat venyttelivät, minä vietin omaa rauhaista aikaani ja jatkoin matkaani. Soitin veljenpojalle, joka oli telonut polvensa. Urheilu on kuluttava laji, siitä ei taida vammoitta selvitä.

Kotiin tultuani

uikkarit kuivumaan narulle. Hain varastosta kahvipusseista tekemäni aurinkosuojaverhot ja lisäsin niitä ikkunoihin kuumuuden välttämiseksi. Innostuin pesemään toisen tuvan ikkunan, jota en ole pessyt aiemmin tänä kesänä. Punainen sohva oli sen edessä, mutta nyt pesu kävi helposti, kun sohvaa ei ole. Makuuhuoneen ikkunan pesen myöhemmin - jos innostun.

Äidin kanssa

olen käynyt pari puhelinkeskustelua tänä aamuna, Amekille soitin myös ja vaihdoimme kuulumisia. Sitten olen kahvitellut ja syönyt entisiä sapuskoita. Lasten kanssa olen viestitellyt ja tavannen tyttären lapsineen myöhemmin tänään. Kolmelta menen srk:n palaveriin, joten eiköhän tämäkin päivä täyty sen enempää suunnittelematta.

Mustikkaan meno

minua polttelee. Tänäkin aamuna ajattelin, että jos lähtisin, mutta en kerrassaan halua yksin lähteä. Lähden Nivalaan, siellä saan mustikkaseuraa ja siellä menen mielelläni yksinkin ilman ikävää. Voin painella heti varhain aamulla metsään, ja niin on tehtäväkin, jos helteet jatkuvat.

Mutta tänään ja huomenna

minulla on tekemisiä, joten en pääse matkaan ainakaan ennen myöhäistä huomisiltaa.

Ilta on koittanut…

ja päivä meni paremmin kuin ajattelinkaan. Jo-Hanna soitti ja kertoi heidän pihan vattupensaiden puskevan marjaa yli oman tarpeen. Tulinpa hyvälle mielelle tuosta puhelusta! Nämä marja-asiat ilahduttavat mieltäni! Vattupuskassa tai mustikkametsässä olen onnellinen, niin tänäänkin.

Sovimme, että menen huomenna varhain heidän puskiaan keventämään, mutta teinkin sen jo tänä iltana. Pistin kakkospakastimeni jäähtymään ja puhdistin marjat kotiin tultuani. Ei niissä tosin ollut puhdistamista, sillä madon matoa en löytänyt. Muutama eksynyt pikkuitikka lenkkeili marjojen seassa, mutta muita havaintoja jäin paitsi.

Sain mukaani

myös raparperia sekä mainion piirakkaohjeen, jota aion soveltaa huomenissa. Marjat ovat jääkaapissa odottamassa pakastimeen pääsyä.

Kiitos, kiitos kiltti Jo-Hanna ja Martinus!

Pyöräillessäni kotiin

nuorimmaiseni soitti. Onnistuin ajamaan pyörällä samalla, kun puhuin puhelimeen. Pyörä oli aika lastissa ja ilmeisesti jokin jalkapallomatsi oli juuri päättynyt, sillä autoja oli mahdottomasti liikkeellä. Jouduin ajamaan pitemmän kautta, sillä en halunnut pysäyttää pyörää ja onnistuinkin ylittämään kadun onnistuneesti ilman mahdotonta rundia. Ihana oli ajella lämpimänä kesäiltana – sää on mitä suloisin!

Nyt tosin

hikeä pukkaa, vaikka ulko-ovi on auki ja kello jo yli kymmenen illalla. Mutta nautin sittenkin lämmöstä.

Marjoja peratessa

ja tiskatessa olen kuunnellut Petri Hiltusen eilisen saarnan netistä. Hän kehotti päivän tekstin mukaan olemaan tyytyväinen siihen, mitä tekee. Ei pidä aina odottaa, että työ olisi hauskaa ja helppoa, sillä sellaista ei ole luvattukaan. Sen sijaan tehkäämme velvollisuutemme tehden hyvää toisille siinä tehtävässä, mikä on osanamme. Hiessä päin meidän on toisinaan työmme tehtävä.

Jatkakaamme matkaa iloiten, hyvä lukijani!

jk. Tytär lapsineen sekä poikakin piipahtivat luonani iltapäivällä - sekin on onnea!