21.01.2014 - Työtä ja lepoa!

Pakkanen vähän lauhtui ja lunta satoi. Kymmenisen astetta tiistai-illan lukema.

Pari päivää on mennyt yhdessä työpisteessä kirjoja järjestellen muun työn ohessa. Olen myös etsinyt vanhoista lehdistä kauniita kuvia ja laittanut niitä esille kirjahyllyjen päätyihin tuomaan piristystä ihmisten mieleen.
Omaani samalla myös.

Kuuntelin Luther-Säätiön sivuilta Joel Kerosuon opetuksia siitä, mitä luterilaiset tunnustuskirjamme sisältävät. Kaksi ensimmäistä kuuntelin, ovat noin vartin mittaisia, sopivan lyhyitä. Suosittelen.

Tunnustuskirjat on laadittu kertomaan, miten elämme uskoamme todeksi, miten me luterilaiset uskomme. Tunnustuskirjojen mukaan pelastus on kokonaan Jumalan työ, ihminen ei voi tehdä mitään sen eteen.

Ihminen ei ole syntinen sen takia, että hän tekee syntiä. Ei, vaan hän tekee syntiä siksi, että on syntinen. Synti on meissä jokaisessa, uskovassakin, hautaan asti, emme pääse siitä. Me emme kykene muuttamaan itseämme synnittömiksi.

Jumala haluaa pelastaa meidät täysin riippumatta siitä, miten pahoja tai kelvottomia olemme. Sitä on armo. Meidät julistetaan vapaaksi Jeesuksen tähden. Hän kantoi syntiemme syyllisyyden vuodattamalla verensä, että me saamme omistaa vapauden ja taivaan!

Joka janoaa, juokoon pelastuksen lähteestä! Elävän veden virrat vuotavat tänäänkin ja pesevät meidät puhtaaksi. Me saamme uskossa omistaa täyden varmuuden syntiemme anteeksiantamuksesta:
"Ei ole mitään kadotustuomiota niille,
jotka ovat Jeesuksessa Kristuksessa."

Olin Arin luona tänään ja leikkasin hänen hiuksensa. Kuuntelimme pari tuntia Raamattua, rukoilimme. Minä kudoin sukkaa. Ari voi tavanomaisesti.

Pian kipaisen saunaan, katson ehkä yhden Pokka pitää -ohjelman ja kudon taas sukkaa. Psalmeja iltalukemiseksi, sitten yöpuulle.

Kauniita unia, arvoisa lukijani!