06.12.2013 - Onnea, Suomi, 96 vuotta!
Kategoriat: Ajankohtaista
Jumalan siunausta maallemme ja kansallemme! Olkoon Hän meille edelleenkin armollinen, niin että saamme elää vapaassa maassa ja kertoa ilosanomaa, että Jeesus elää ja rakastaa jokaista suomalaista!
Pari päivää sitten halusin saada Jumalan sanan johdatukseen liittyen. Luin Psalmeja Taskupsalttarista ja odotin, koska siinä puhutaan johdatuksesta. Sana oli psalmissa 78:
"- - hän johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
Hän johti heitä turvallisesti,
heidän ei tarvinnut peljätä."
En halua enkä uskalla rukoilla, kuten Ari joskus, että Jumala, tee mitä tahdot, olen sinun. Sen sijaan pyydän, että saan pitää Jeesuksen kädestä, minne hän viekin. Sama asiahan se on eri sanoin ilmaistuna.
George McDonald kirjoittaa runossaan, että hän tahtoi kulkea kedolla kukkien keskellä, mutta Jumala sanoi, ei, kulje kaupungissa.
Runo jatkuu, Jumala suostuttelee lastaan kulkemaan hänen tahtonsa tietä, ei omaansa. Runo päättyy:
"Silloin laskin käteni Hänen käteensä,
ja Hän tuli sydämeeni.
Ja minä kuljen taivaallisessa valossa
polkua, jolle niin olin peljännyt lähteä."
-kirjasta Virtoja erämaassa, Cowman
Lopputulos molemmissa rukouksissa on siis sama. Näen Arista, että hän kulkee taivaallisessa valossa, käsi Jeesuksen kädessä eikä pelkää.
Minäkään en pelkää sydämessäni, vaikka usein vapisen ja kauhu valtaa, kun Aria uhkaa kuolemanvaara. Mutta se on inhimillistä, se on luonnollista, koska olemme ihmisiä. Varmaan on sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät koskaan missään tilanteessa pelkää, mutta minä en kuulu heihin.
Ensimmäiset limput uunissa, mallastaikina nousemassa. Apujoukot vasta matkalla, mutta onpa joulun tuoksua, kun tulevat.
Hyvää itsenäisyyspäivää, arvoisa lukijani!
