13.10.2013 - Lukemista, syömistä ja kävelyä!

Tuuli heittelee puiden lehtiä. Lämpöasteita edelleen.

Pietarsaaren päivä eilen meni odotetusti Amarian kanssa. Olimme humputtelureissulla. Saimme makoisaa ruokaa, pitaleipää maukkain täyttein sekä tuoreet munkit kahvin kanssa. Markkinoilta emme löytäneet mitään; emme tosin etsineetkään.

Jätimme auton isolle parkkipaikalle. Siitä suoraan ylämäkeen, jossa oli tori. Sanoin, että on lastenleikkiä löytää auto lähtiessämme. Niinhän sitä äkkipoika luulisi.

Kun sitten olimme palaamassa autolle (Amarialla säädyllinen muovikassi, minulla syli täynnä tavaraa, muun muassa metrin mittainen purjosipuli, kakkuvuoka, pari isoa kynttilää, maitoa, iso kaali), minulla ei ollut mitään selkoa suunnasta.

En muistanut enää, oliko se ylä- vai alamäki, jonne auto jäi. Amaria kyseli, oliko kadun nimi Koulukatu vai mikä. Ei aavistustakaan. Olin muka laittanut itselleni muistisäännön kadun nimestä, vaikka en ajatellut sitä tarvitsevani. Kyllähän minä tuollaisessa käpykylässä autoni löydän.

Kysyvä ei tieltä eksy. Niinpä kysyimme, montakin kertaa. Ja selvisimme autolle. Nauratti niin mahdottomasti, kun tavarat painoivat sylissä ja kaali roikkui käsilaukun syrjässä. Periaatteen vuoksi en osta muovikasseja enkä mitään muitakaan kasseja, kun niitä on kaapit väärällään kotona.

Kirpputoreja kiersimme ja kävelimme päivän mittaan ympäri kaupunkia. Suurin osa kirppareista oli kiinni, mutta onnistuimme ujuttautumaan erääseenkin, joka avattiin pelkästään meille. Jotain pientä ostimme. Minä ostin neljä uutta vetoketjua, siis niin pientä.

Tutusta ruokakaupasta ostimme edellä mainitut kaalit ja muut. Ja sinne palautin pullot ja muut kaduilta löytämäni rahanarvoiset kolisevat.

Etsin varastosta päivällä kiiltokuvakirjaani työasiaa varten. Löysin yllättäen muutaman vihon, matkakertomuksen. Yksi oli vuodelta 1982, jolloin olimme Arin kanssa Mallorcalla. Sen lukeminen herätti muistoja, ihan hyviä muistoja. Pitänee hakea ne muutkin matkakertomukseni luettaviksi.

Tänään olin aamukirkossa, jossa paljon väkeä ja hyvä saarna. Ehtoollisellekin pääsin, tuttuja tapasin. Kirkon jälkeen kävelin uimaan ja sitten kotiin.

Virsi 309 veisattiin kirkossa lopuksi. Hoitavat sanat ja sävel. Sen myötä hyvää yötä, Jeesus myötä, arvoisa lukijani:

1.
Nyt vielä etehesi,
oi Jeesus, polvistun.
Sun siunauksehesi
ja armoos sulkeudun.

2.
Alusta loppuun johtaa
jos matkalla et saa,
niin vaara heti kohtaa,
voin tieltä horjahtaa.

3.
Vaan lankeemasta estää
mua Jeesus voimallaan.
Näin usko loppuun kestää
ja minut kruunataan.

4.
Ristisi Golgatalla
se voitonlippu on.
Vain siihen katsomalla
saan voittopalkinnon.

5.
Sä meihin taivaan tiellä
Henkesi valo luo
ja kerran luonas siellä
iäinen autuus suo.

Philipp Friedrich Hiller 1767. Suom. Simo Korpela 1900. Virsikirjaan 1938.