11.04.2013 - Muistammeko kiittää?

Monia vuosia rukoilin, kuten moni muukin, että Arin limaisuus loppuisi. Keuhkokuumeet olivat toistuvia, epätoivoisia suorastaan. Uusi lääkekuuri jouduttiin joskus aloittamaan, vaikka entinen oli hädin tuskin päättynyt.

Juuri soitin sairaalaan, hoitaja kertoi Arin olleen tänään limainen, monesti jouduttu imulaitetta käyttämään. Mutta sittenkin tilanne on ihan toinen kuin aiemmin.

Muistan vuodet, jolloin Ari yritti saada yskityksi, eikä se tahtonut mitenkään onnistua. Välillä hän veti henkeen jotain olematonta eikä henki kulkenut pitkään aikaan. Jatkuvaa selkään läiskimistä ja taputtelua, että lima liikkuisi ja yskiminen helpottuisi.

Vähitellen, melkein salaa, tilanne on muuttunut paljon paremmaksi, vaikkakin muunlaista vaivaa ilmenee ja tilanne voi hetkessä oli vakava. Mutta sama tilanne on sinulla ja minullakin, eikö vaan!

"Tähän asti on Herra auttanut." On korkea aika antaa kiitos ja kunnia Jumalalle hänen hyvästä huolenpidostaan ja rukousten kuulemisesta.

Teen sen tutun virren 341 sanoin ja toivotan siunausta sinulle, arvoisa lukijani. Kiitän myös esirukouksistasi, jos kuulut niihin, joka olet joskus huokaillut Jumalan puoleen Arin tähden.

1.
Kiitos sulle, Jumalani,
armostasi kaikesta,
jota elinaikanani
olen saanut tuntea.
Kiitos sulle kirkkahista,
keväisistä päivistä.
Kiitos myöskin raskahista
syksyn synkän hetkistä.

2.
Kiitos, että rukoukset
monet, monet kuulit sä.
Kiitos, että pyynnöt toiset
eivät saaneet täyttyä.
Kiitos, kun mä hädässäni
avun saan sun kauttasi.
Kiitos, että synneistäni
vapahtavi Poikasi.

3.
Kiitos sulle jokaisesta
elämäni hetkestä.
Kiitos päivän paistehesta
niin kuin pimeydestä.
Kiitos sulle taisteluista,
rististäkin, Jumalain.
Kiitos, että aina muistat,
autat mua tuskissain.

4.
Kiitos sulle kukkasista,
jotka teilläin kukoisti.
Kiitos myöskin ohdakkeista,
jotka mua haavoitti.
Kiitos, että tahdot mulle
elon antaa iäisen.
Kaikesta, oi Herra, sulle
annan ikikiitoksen!

August Ludvig Storm 1891. Suom. Kaarlo J. Rahikainen 1900. Virsikirjaan 1986.