Kategoriat: Ajankohtaista

Pakkanen huidellut 10 asteen yläpuolella joulun ajan. Nyt kaunailee lunta.

Tapaninpäivä on käsillä.

Nuorison kanssa joulun aika meni ihanasti. Olin milloin Terhin ja Tatun luona, milloin Petrin luona erilaisin kokoonpanoin. Välillä väkeä oli minun luonani, välillä yksi perhe, toisiaan useita.

Arin syntymäpäivillä kävimme pyhänä, ja siellä kävikin perheemme lisäksi hänen sisaruksiaan sekä ystäväpariskunta. Tuo aviopari on varsinaisesti Arin ainoita omia kavereita, jotka käyvät joka joulu uskollisesti häntä tapaamassa. Olen varma, että Arin huoneessa ei silloin synkistellä, vaan mainiot jutut lentävät. Olen heistä kahdesta tosi kiitollinen Arin takia.

Aattoaamuna olimme jumalanpalveluksessa Jyrkin ja Terhin väen kanssa. Saimme laulaa kauniita, vanhoja joululauluja ja koimme todellista joulutunnelmaa. Tänäänkin olisi ollut hyvä mennä kirkkoon, kun luonani ei ole enää ketään, mutta nukuin puoli kymmeneen.

Joulu on tunnekylläistä aikaa, enkä kykene kaikkia tunteita edes kohtaamaan. Mutta unessa ne sitten nousevat esiin.

Pari päivää olen ollut lähinnä sisällä, mutta tänään aion lähteä kävelemään ulos. Vietän rauhallista päivää tänään, näillä näkymin ainakin. Tässä iässä pitää olla jo hiljaista omaa aikaa, että ajatukset ennättävät tasoittua kaikesta kuulemasta ja näkemästä.

Annoin jokaiselle nuorelle parillemme väestöliiton parisuhdepelin, ja vaikutti siltä, että he pitivät siitä. Pelissä on kortteja, joiden avulla keskustellaan ja käydään läpi parisuhteen kiemuroita. Näytti siellä olevan kysymys anoppiinkin liittyen, ja olen onnellinen, etten kuule pariskuntien keskusteluja kyseisestä aiheesta. Anoppina olo ei ole ihan helppoa, jos ei ole miniälläkään kissan päivät elämää nähneen vanhemman naisen silmien alla.

Peliä saa tilata väestöliitosta, suuremmissa kaupungeissa sitä voi saada hyvin varustetuista kirjakaupoista. Vaasassa ei ollut niin hyvin varustettua putiikkia.

Lapsena kirjoitin päiväkirjaani luettelon saamistani joululahjoista. Nyt sain niskatyynylampaan, joka on oikein mukava, sekä toivomiani kynttilöitä, kirjoja, asetteja ja muuta mukavaa.

Saralla on kirja kahdesta possusta, toinen on Eipäs-possu, joka makaa sohvalla, eikä suostu tekemään mitään. Kun loikoilin pyjamassani sohvalla, Sara totesi, että mummo on kuin Eipäs-possu. Onneksi olin kuitenkin kuin prinsessa seuraavana päivänä samaisen kriitikon mielestä.

Lähden ulkoilemaan, ja sinä, hyvä lukijani, voit katsoa Yle Fem -kanavalta Joulukonsertin, joka on nauhoitettu Vaasan kauniissa joulukirkossa, sikäli kuin sinulle on tv.

Hyviä joulunajan päiviä, arvoisa lukijani!

jk. Aloitin kirjan, jossa Jorma Pihkala selittää Johanneksen evankeliumia. Esipuheessa hän sanoo, että usko perustuu faktoihin, mutta tällainen usko ei ole pelastavaa uskoa. On heittäydyttävä uskon kohteen varaan. Tällainen usko kantaa ja pelastaa.

Rieskapinosta on muisto vaan jäljellä.