22.12.2012 - Kaksi yötä aattoon on ja rieskaa leipomaan!

-15,1 astetta uuden mittarini mukaan, ulkolämpötila.

Yskiä räiskytän, terve ihminen. Hinasin itseni pari päivää sitten verikokeisiin ja nieluviljelyyn. Harvinaisen hyväkuntoinen olen, crp alle yksi, eli melkein maata hipoo. Nieluviljelyn tuloskin oli kuulemma ihan kaunis, elleivät kaunistelleet joulun takia.

B-vitamiinit tutkittiin pyynnöstäni. Epäilin vetämättömyyteni syyksi alhaisen tason, mutta sanoisinko "kattia kanssa": lukemat osoittautuivat kaksi kertaa korkeimmiksi kuin yläraja (140-490 raja-arvot, muistaakseni. Minun lukemani lähes 800...)

Minulla on ilmeisesti YLIKUNTO.

Niinpä on syytä pikkasen uurastaa. Imurointi odottaa, josta syystä keksin, että Ajankohtaisen kirjoittaminen on huomattavasti ilahduttavampaa kaikille kuin tupaseni jynssäys imurilla. Villakoirien nurkissa luuhailua ei kukaan tässä hämäryydessä huomaa. Ja aion kyllä imuroida SEURAAVAKSI.

Pari puhelua on myös soitettava, sekin menee varmasti imuroinnin edelle.

Hain lakanat ja muut kuivaushuoneesta ja avasin pyykkikoneen tiukat nappulat naapurin mummolle, jonka pyykkivuoro oli seuraavaksi. Suunnittelin mennä kopistelemaan heidän ikkunaansa ja vilauttaa tupsulakkista päätäni ikkunanreunasta, mutta en ennättänyt, kun pyykkäri tulikin jo pesutuvalle. Vaihdoimme kuulumisia, ja onnistuin kutsumaan itseni naapurin luo iltapäiväkahville.

Puhtaat lakanat odottavat Jyrkiä, Maaritia ja Saraa iltamassa luokseni joulunviettoon. Lapset ovat ihana lisä jouluun, joulu on todella lasten juhla, josta me aikuisetkin saamme nauttia.

Jeesus tuli meitä jokaista varten, pientä ja suurta. Kaikki me tarvitsemme Vapahtajaa synneistämme ja itseltämme. Oma itse on raskas seuralainen, kun taakat painavat. Silloin tarvitaan Häntä, joka vain odottaa, että saisi kantaa taakkamme, sillä Hänhän teki sen jo ristillä. Ihan turhaan me siis niitä itse raahaamme.

Väkisin Jeesus ei ota syntejämme ja epäonnistumisiamme harteilleen. Saamme kantaa niitä hamaan hautaan asti, jos tahdomme. Miksi meidän on niin vaikea ottaa vastaan vapautusta ja rauhaa?

Olemme kuin keskenkasvuiset, jotka huutavat: minä ite!

Päivän puuhiin kuuluu edellä mainittujen lisäksi pienoinen käynti läheisellä kirpparilla, sillä tarvitsen sieltä muutamaa asiaa ja myös joulukortteja kaupan puolelta.

Rieskaa leivon ennen iltaa jossain vaiheessa. Muutama kilo ohrajauhoja odottaa, maitoa on jääkaapissa sitä varten. Suolaa riittää leivän mausteeksi. Laitan kuvat rieskoista, jos leipomisestani tulee totta.

Arin luona käynti on mielessäni, käyn jos päivään mahtuu, en ota siitä stressiä.

Illalla myöhään on sauna varattuna matkalaisia ajatellen.

Ehkä on syytä siirtyä imurinvarteen, ettei mene aikomiseksi tämä päiväni. Psalttarikirjasta olen toki lukenut jo tänään. Psalmit ovat sangen lohdullista luettavaa, jokaiseen hetkeen jotain. Suosittelen sitä meille kaikille sen sijaan, että jäämme murehtimaan itseämme tai rakkaitamme, jos sellaisia oireita ilmenee joulun aikana.

Siunaavat terveiseni sinulle, hyvä lukijani!

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas
ihana on sielujen toiviotie
maailman kautta,
kuljemme laulain
taivasta kohti matka vie!

jk. Sen verran eilisestä, että kävimme illalla Taden kanssa Lepen synttäreillä. Lepe oli komentanut ison perheensä pysymään loitolla illan ajan, paitsi aviomies sai lymyillä perähuoneessa ja viettää kanssamme kahvi- ja rukoushetken.

Kodissa vallitsi suloinen lepo ja rauha. Jaoimme ilojamme ja surujamme, vaivojamme ja kiitosaiheitamme rakkaitten ystävien kanssa. Kiitos Jumalalle jokaisesta ystävästäni, kaveristani, läheisestäni!