20.01.2012 - Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun!

Talvikeli. Auto yritti jättää minut kaupan pihalle, mutta epäonnistui.

Kyselin äidiltäni ohjeita, miten saisin ranssin onnistumaan. Hyvä ohje oli, että taikina ei saa olla liian löysää, vaan pitää olla jämäkkää. Se oli jämäkkää. Ei liioin saanut turhan kauan nostattaa, ettei leviä. En nostattanut, mutta levisi kuitenkin.

Mikä neuvoksi? En tiedä, mutta ehkä opin, jahka jatkossa leivon vastaavia. Kotona asuessani äiti tapasi tehdä kaksi valtavaa ranssia, joista parempi vietiin vauvanruuiksi vauvataloon. En muista, epäonnistuivatko äidin pullat ikinä.

Tottahan maistoin palan, sillä tein JUHLAPULLAA. Toisin sanoen vatkasin kananmunia sokerin kanssa ja ne maidon sekaan, jossa oli hiiva. Käytin oikeaa voita, kunhan lisäsin jauhot, suolaa ja kardemummaa. Hyväähän siitä tuli, kun aineet on oikeat.

Ari oli kuumeessa, ja vasta neljän jälkeen tänään tuli verikokeen tulokset ja antibiootti voitiin aloittaa. Ari jäi kuumeisena nukkumaan, kun lähdin sairaalasta. Toivottavasti lääke pian alkaa purra ja kuume laskea. Limateollisuus on tavallista tuottoisampi bisnes tulehduksen yhteydessä, mutta se on sitä, mitä se on.

Onneksi olin itse tänään elpyneempi. Aivastelen ja saan yskänkohtauksia edelleen, mutta en sentään ui hikimärkänä enää joka askeleen jälkeen. Mielikin on heti parempi.

Aamuvarhain olin tosin allapäin. Istuin melkein tunnin naama höyrykattilassa keittiön pöydän vieressä, ja kerrankin tuntui, että osasin sanoa jotain Jumalalle. Muutakin kuin luetella asioita.

Kuuntelin samalla dei-kanavaa. Sieltä tulee monta hartausohjelmaa kuuden ja kahdeksan välillä. Jumala puhui minulle laulujen ja puheiden kautta.

Joku nainen lauloi kalliosta, joka on Jeesus. Se oli rohkaisua minulle ja hän toisti sitä monta kertaa. Asko Matikka julisti synninpäästön opetushetkensä jälkeen, ja sekin on minulle tarpeen.

Kolmen hartauskirjani kaikki tekstit avautuivat minulle. Yleensä en saa niistä paljonkaan tolkkua. Raamatun luku on, Luojan kiitos, maistunut kohtalaisen hyvin viime aikoina, ja tänään samoin. Se on Pyhän Hengen vaikutusta ja rukousvastaus, kun olen sitä pyytänyt.

Elämä on siis paradoksia, ristiriitaisuutta: haluan, että Jumala puhuu ja Sana avautuu, mutta en halua, että minulla on raskasta. Mutta jos minulla ei ole taistelutilanne päällä, Sana ei avaudu helposti, ja tunnen itseni hengellisesti köyhäksi.

Voin siis jälleen kiittää hyvää Jumalaani, joka avaa ahdingossa silmäni näkemään, korvani kuulemaan ja sydämeni ymmärtämään ja vastaanottamaan Jumalan lohdutuksen. Ilman ahdistusta pärjään inhottavan hyvin omillani.

"Suru tuo monenlaista siunausta elämäämme silloin, kun otamme sen vastaan Jumalan voimallisena armona. Suru luotaa sielun tuntemattomiin syvyyksiin ja saa sieltä esille ennen aavistamattomia kykyjä ja avuja.

" - - Suru on Jumalan aura, jolla Hän kääntää ja kyntää sielun syvyyksiä, että se tuottaisi runsaampaa satoa. - - Langenneessa maailmassa pääsemme surun ja epätoivon välityksellä tuntemaan oman tilamme.

" - Surun kautta kykenemme vastaanottamaan taivaallista elämää. Suru saattaa meidät halukkaiksi palvelemaan Jumalaa ja lähimmäistämme.

" - - Joosefilla oli enemmän surua kuin kaikilla muilla Jaakobin pojilla yhteensä, mutta hänestä tuli leivänjakaja kaikille kansoille." -Trumbull kirjassa Virtoja erämaassa.

Jumala on se, joka kutsuu ja valitsee meidät tehtäviin, me emme valitse häntä. Silloin, kun me etsimme häntä, hän on jo etsinyt kauan meitä, vetänyt Jeesuksen luokse. Niinpä valintamme hänen puoleensa onkin hänen valintansa. On ihanaa olla Jumalan valitsema!

Chambers puolestaan puhuu Jobin tilanteesta, ja sanoo:

"Luonne määrää sen, miten ihminen näkee elämän. - - On loukkaavaa asennoitua oman luonteensa pohjalta silloin, kun on kyse toisista ihmisistä: "Pää pystyyn vain, katso asioiden valoisaa puolta!" On sellaistakin kärsimystä, jonka edessä ei voi muuta kuin sulkea suunsa. On aikoja, joina ihminen tarvitsee Jumalan eikä lähimmäistensä käsittelyä, ja ihmisen viisaus on osaksi sitä, että hän oppii kunnioittamaan sitä, mitä ei ymmärrä." -Jumalan täyteydestä -kirja, 20.1.

Tuokin on kovin tuttua. Saatamme loukata kovasti toista, jos neuvomme asioissa, joita emme ymmärrä. Job sai kuulla kamalia asioita ystäviltään. Vain Jumala saattoi parantaa hänet noista vammoista.

Meinasin käydä kaupassa, kun lähdin Arin luota, mutta kun starttasin autoa siirtääkseni sen eri paikkaan parkkipaikalla, se ei käynnistynyt. Vasta kun annoin kunnolla sille kenkää, se ulahti käyntiin ja minä kaasutin kotiin suorinta tietä. Jotain vikaa on, Terokin sai saman kohtelun kerrattain autoltani.

Pyykit koneesta kuivuriin, itse menen saunaan. Toivon, että se parantaa eikä huononna oloani. Huomenna on joka tapauksessa sukujuhlaa ja muuta pirskettä, joten toivon ja rukoilen, että olisin kunnossa.

Herra sinunkin kanssasi, arvoisa lukijani!