Kategoriat: Ajankohtaista
Jäistä, illalla sulaa ja kurakeli.
Kunnon yöuni, sängyssä lojuminen ja pyjamapäivä pitkälle iltapäivään teki tästä päivästä miellyttävän. Eilen olin sairas väsymyksestä.
Sain kirjoitetuksi kakkoskirjaani päivällä, mikä tuntui hyvältä sekin. Tein ruokaa ja maistelin eilistä limppuani. Mainiolle maistuu. Uskon, että jos maltan vielä muutaman päivän, niin sen maku vain paranee.
Menin Arin luo kolmelta, ja suuntasimme suomalaiseen messuun neljästä kuuteen. Oli paljon työtä, ennen kuin Ari oli lähtökunnossa. Itku minulta melkein pääsi, kun näin, mikä tilanne oli. Jouduimme sentään matkaan.
Ari ei ole käyttänyt kaulatukea muutamaan päivään. Ensin se jäi vahingossa pois, eikä Ari ole sitä kaivannut. Olen kysellyt, tuntuisiko paremmalta, että se laitettaisiin, mutta ei kuulemma. En siis ole laittanut. Säästyypä sen asentamisen vaiva.
Ihmettelen Arin jaksamista ja selviytymistä. Kävimme ehtoollisella myös, ja minusta Ari on parempikuntoinen kuin joskus. Liekö vain minun toiveajatteluani, mutta muistan aikoja, jolloin hän on hengittänyt koko kirkon ajan niin raskaasti, että tukkani on ilmavirrasta sojottanut suorana, tai ainakin melkein.
Nytkin hän kyllä alkoi yskimisen, kun pääsimme kahville, mutta häivyimme eteiseen heti, kun olin kahvit ryystänyt. Eräs ystävällinen rouva toi kahvit minulle täytekakkupalan kera.
Nenäliinat loppuivat kesken, mutta hain vessasta lisää paperia. Ari jaksoi istua ja voi kaiken kaikkiaan hyvin. Invataksi tuli ajallaan, kuten se yleensä aina tulee.
Luther kirjoittaa päivän tekstissään Joh 12:26 sanoin:
"Jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä."
" - - Perkele närkästyy siitä, että Jumala panee häntä vastaan näin kelvottoman välineen. Siksi hän karkaa kimppuumme mitä kauheimmin, musertaakseen meidät kuin saviastian. Olkaamme siis Jumalan sanan voimassa varustautuneita tällaisia hyökkäyksiä torjumaan tietäen, että sota on Jumalan." -Mannaa Jumalan lapsille.
En saanut hakemaani apurahaa säätiöltä. Ehkä haen tammikuussa jostain toisesta säätiöstä - tai sitten en. Samoin valitukseni kuntoutustuesta hylättiin. Eihän sitä rahaa aina tarvitse, sanoi Arin muinainen pomo. Joku työntekijöistä oli valittanut, kun ei ollut saanut palkkaansa, mutta pomon mielestä se ei ollut ongelma.
Onneksi työnantajani on Jumala, ja hänelläkään ei ole talouteni suhteen mitään ongelmia, sillä hän omistaa kaiken. Sen takia luotan, että hän itse kulkee edelläni, Israelin Jumala seuraa askelteni jälkiä. Koska Herra on ollut jo kauan minun Paimeneni, ei minulta ole mitään puuttunut, eikä tule puuttumaan.
Siunattua loppuviikkoa, arvoisa lukijani!