25.08.2011 - Toripäivä

Aurinkoista, mutta sade uhkaa iltapäivällä

Minua ei huvita mennä nukkumaan iltaisin. Sen takia luen ja valvon niin kauan, että alkaa huvittaa. Eilen alkoi yhden maissa tuntua, että voisin vaikka nukkua, kun en jaksa enää nuokkua.

Yhdeksältä virkosin kiitollisena uuteen aamuun. Pitkin yötä heräsin lapaluuselkäsärkyyn. Käänsin kylkeä ja jatkoin kuorsaamista.

Ystäväni oli painellut torille yhtä aikaa kukon kanssa, kun minä puoli kymmeneltä saavuin paikalle lasteineni. Kaksi tuolia pyörän perässä, teline keulassa ja pari kassia pyöräkorissa.

Minulla oli kutomiani lapasia, sukkia, kaulahuiveja ja kirjoja mukanani. Pari kirjaa myin, en muuta. Sitäkin enemmän juttelin ohikulkijoiden kanssa, erityisesti kirjan ostajien kanssa.

Torilla olisi enemmän myyjiä, siitä olen varma, jos torimaksu olisi vaikkapa viitosen. Nyt se on kahdeksan euroa ja pitää myydä myös, jos aikoo saada enemmän kuin tuon summan edestä. Kaupunki hyötyisi, jos maksu olisi alhaisempi. Myyjiä riittäisi, ostajia parveilisi. Kaikki olisivat tyytyväisempiä. Vaasan torielämä on aika nuivaa, jos ajattelee sitä vierailijan silmin.

Tänään muutamat ulkomaalaiset kyselivät, eikö täällä ole enemmän kojuja. He olisivat innokkaasti tutkineet muidenkin kuin vain meidän tavaraa.

Myyntipaikallamme tapahtuu mukavia asioita. Kerran eräs tuttumme myi oman laukkunsa kojumme luona asiakkaalle, joka etsi sellaista laukkua kuin tällä oli, mutta ei meillä.

Tänään vaasalaisrouva tapasi yllättäen kojuamme penkomasta hepreaa puhuvia israelilaisia. Hän pääsi puhumaan kieltä, jonka oli oppinut asuessaan monta vuotta Israelissa. Minä otin heistä kuvia heidän kamerallaan, ja he iloitsivat tavatessaan täällä omaa kieltään puhuvia ja päinvastoin.

Lähdin puoli kahdelta jo pois, sillä halusin ehtiä Arin luo. Yksi puhelu, uudet kahvit pulloon, kastikeperunat puhelun aikana poskeen, ja pyörällä matkaan.

Arin kanssa tulimme alakertaan. Ari kuuntelee Raamattua, ja minäkin toisella korvalla samalla kun kirjoitan. Nyt alan ryystää kahviani ja syön pullan, jonka sain Inkeriltä kerran, ja otin pakastimesta lähtiessäni.

Varhain illalla on pyhäkoulukokous. Toivon ehtiväni samalla uimaan. Mutta nyt olen Arin kanssa vielä hetken.

Siunausta, arvoisa lukijani!

jk. Nuo raakileet ja kypsät hedelmät muodostavat hienon vertauskuvan elämästä, uskosta ja monestakin eri asiasta.