18.08.2011 - Kellumista, messu ja muuta kivaa

Sateisen oloista, mutta ei oikein jaksa sataa

Olinkin kunnolla väsynyt illalla, kun huhkin pihalla koko päivän. Aamulla kesti vääntyä ylös, mutta aika reippaasti lähdin sittenkin kirjaston kautta uimaan.

Matkalla puhuin tyttären kanssa kännykässä, ja se oli mukavaa. Hänellä alkaa loppusuora opiskelujen suhteen. Joulun alla saan toivon mukaan mennä hänen valmistumisjuhlaansa Helsinkiin. Vävyn aherrus vielä jatkuu.

Tänään lilluin varttitunnin meressä ja entistä ehompana nousin sieltä. Kelluessani ehdin lukea Isä meidän lisäksi Herran siunauksen Israelille, psalmin 121 ja 23 sekä sota-asun Efesolaiskirjeestä. En kylläkään yhteen pötkyyn, vaan uin välillä.

Kotiin kävellessäni söin suihini päivän vitamiinit, eli tyrnimarjoja rantapensaasta.

Kotona söin entisiä ruokia, eilistä kukkakaalta oli vielä jäljellä sekä kastikeperunoita. Kaupasta saa kätevää kastikkeen sakeuttamisainetta. Vain kuumaa vettä ja sitä jauhetta, sekä mausteita maun mukaan. Siinä on maukas kastike perunoiden kanssa syötäväksi. Sipuli ja mahdollisesti jauheliha lisäävät makunautintoa.

Taas kahvit pulloon ja menoksi. Nyt on tultava pyörällä Arin luo, kun on tämä läppäri, josta olen enemmän kuin kiitollinen. Tänään sain sen jopa toimimaan.

Tulimme Arin kanssa messuun tänne Tammikartanon alakertaan. Hoitajat olivat laittaneet Arin jo tuoliin, kun soitin, että ehdin vasta juuri yhdeksi.

Messussa oli enemmän väkeä kuin tähän asti, ja se oli mahtavaa se. Ehdotin itse ohjaajille, että voisin tulla laulamaan hengellisiä lauluja vanhusten kanssa, ja sovimme ensi keskiviikkona yhdeltä tuollaisen hetken.

Otan Arin mukaan ja rukoilen, ettei hän yskisi kovin tuona aikana. Tänäänkin puolet messusta meni minulla Arin suun kaiveluun, mutta olimme joka tapauksessa hyvin onnellisia kumpikin. Ari sai ehtoollisen pikkulusikalla.

Jäimme alakertaan messun jälkeen, kun Ari halusi. Ravasin yläkerrassa hakemassa Arin ruoka- ja vesipullon, läppärin, Viktorin ja paketin nenäliinoja. Kuuntelimme Ilkka Perttulan saarnaa Luther-säätiön sivuilta, mutta piti jättää kesken, kun täällä alhaalla on sen verran hälyä. Ostin pullan ja sämpylän kuppilasta ja join kahvit pullostani. Ari virkistyi haistelemalla.

Nyt Viktor selittää Raamattua, minä kirjoitan keinussa. Arin ruokapullon solmin ikkunanripaan kengännauhalla ja sieltä tippuu ruokaa Arin mahaan. Tämän tästä lasken läppärin keinuun ja kirnuan Arin suuta. Sanoin Arille, että hän on sangen tuottoisa liisteritehdas, ja Ari tietysti nauroi, kuten arvasinkin.

Olemme alakerrassa, kunnes Ari ei enää jaksa. Sitten vien hänet vuoteeseen, hieron jalat, kuuntelemme yhden saarnan luultavasti. Menen kotiin tekemään leipää. Taikinatiinun laitoin jääkaappiin nousemaan määräämättömäksi ajaksi, kun en tiedä tarkasti, koska olen kotona.

Tämän päivän kiitosaiheita:
- läppäri toimii täällä
- Ari on virkeä, vaikkakin limainen
- saan elää elämää, josta nautin ja olen onnellinen
- saimme ehtoollista yhdessä Arin kanssa
- Jumala johdattaa
- minulla on Ari, Arilla on minut
- lapset, lapsenlapsi ja heidän tämänhetkinen terveytensä
- oma terveyteni ja iloni
- monet uskolliset ystävät ja esirukoilijat
- suuri suku
- hyvät naapurit
- jokainen lukijani!

Listaa voisin jatkaa, mutta tuossa muutama. Kiitollinen mieli on kuin alituiset pidot, sanoo Sananlaskut, ja olen täysin samaa mieltä.

Toivotan runsasta Jumalan siunausta, sinulle, arvoisa lukijani!

Jeesus johdata,
tiemme kulkua.
Auta, että kiiruhdamme,
jälkiäsi noudatamme.
Kätes meille suo,
ohjaa isäs luo.
vk 388:1