17.08.2011 - Oikein kahdelta lautaselta ruokaa

Yöllä oli satanut, päivä aurinkoinen ja lämmin

Kotona läppäri sylissä keinutuolissa. Tämä hökötys ei suostunut ottamaan yhteyttä Arin luona. Sanoi, että yhteys poikki, vaikka tikku oli paikallaan. Tämä tiedoksi Jyrkille, että jotain häikkää on. Kaksi päivää se toimikin, ja niistä olen kiitollinen, mutta saarnat jäivät tänään Arilta ja myös minulta kuuntelematta.

Aamulla keitin kahvit pulloon, luin Sanaa, rukoilin ja lähdin polkemaan tuolit pyörän kyydissä torille. Inkeri oli vienyt jo autollaan suurimman osan tavaroitani.

Kökötimme monta tuntia torilla. Yhden kirjan myin, vähän jotain muuta. Inkerin kanssa rukoilimme ja juttelimme naapurimyyjän ja muidenkin kanssa.

Kojullemme tuli ryhmä naisia, jotka olivat lukeneet juttujani. He olivat sitä mieltä, että olin iloisempi kuin he kirjoituksistani olisivat päätelleet. En tiedä, oliko se useamman mielipide. Yksi sanoi jotain mielipidekirjoitusteni aggressiivisuudesta. Se oli minulle yllätys.

Tietysti oli mukavaa, että naamasta naamaan olen myönteisempi kokemus kuin luulisi kirjoittamisestani. Elän toivossa, että myös kotisivujeni lukijat yllättyvät iloisesti, jos tapaavat minut joskus, kun en vaikutakaan vihaiselta, kuten he kenties ovat luulleet.

Mietin, mistä tuo aggressiivisuuden ajatus tulee, en osannut kysyä asiasta, eivätkä he sitä selittäneet sen enempää. Mutta tyytyväisinä he lähtivät ostoksia mukanaan.

Torilta pyöräilin kotiin, keitin uudet kahvit pulloon valmiiksi. Käväisin Pelastuskaupassa ja ilokseni tapasin tutun myyjän, joka oli palannut lomalta. Jatkoin matkaani uimaan.

Vähän laiskotti pyöräillä Hietasaareen, mutta onneksi menin. Oli nautinnollista kellua, uida ja istua vedessä portailla. Ilmeisesti olin taitava kelluja, sillä tänään, kuten eilenkin, minulta innokkaasti tiedusteltiin, kuinka pysyn pinnalla.

Koetin ehdottaa riittävää rasvakerrosta, mutta ei kuulemma johdu siitä. Kyselijät kertoivat, etteivät itse pysy pinnalla mitenkään. Mukava, että osaan edes laiskotella hyvin.

Kurvasin viemään uikkarit narulle, sieppasin termospullon ja läppärin ja menin Arin luo.

Kello oli jo puoli kuusi, mutta Arin kanssa lähdimme ulos. Hoitaja tuli pyytäessäni auttelemaan. Viktor mukaan raamattuteksteineen, käsityö ja muu rekvisiitta. Ari ei yskinyt paljon, vaikutti hyväkuntoiselta. Peittelin hänet hyvin, vaikka itse puuskutin ja hikoilin kaiken touhuamisen jälkeen. Monesti minun on vaikea tajuta, että Arin olotila on toinen kuin omani.

Seitsemän jälkeen menimme sisälle. Tänään Arilla oli lämpöä vähemmän kuin viime iltoina, eikä hän ollut kuuman oloinenkaan. Laittelin Arin yksin vuoteeseen, ja aloin hieroa hänen jalkojaan.

Yksi ystävä oli saanut minulle kehotuksen sanat hieromiseen, ja aion tehdä työtä käskettyä. Sekä Ari että minä rukoilimme, kun hieroin. ja kuuntelimme Raamattua samalla. Olisimme kuunnelleen raamattutunnin, mutta se ei onnistunut netin kautta, joten en voinut myöskään kirjoittaa Ajankohtaista Arin luona.

Rukoilimme ja kiitimme kaikesta Arin kanssa. Hän halusi kuunnella edelleen Raamattua. Lähtiessäni jätin oven auki, kuten hän toivoi. Kuvittelen, että Arista on turvallisempaa, kun voi nähdä, jos joku kulkee huoneen ohi tai tulee huoneeseen.

Kotona keitin viimein kukkakaalin, jonka ostin varmaan viikko sitten, mutta jota en ole muistanut keittää. Laitoin aiemmin oikein lapun itselleni: KUKKAKAALI.

Kännykkä soi, ja nälkäisenä olin laittanut itselleni jo kaksi annosta eri lautasille ruokailua odottaessani. Vähän ihmettelin, kun kaalta oli niinkin vähän kattilassa - se varmaankin tapahtui toisella lautasen lastauskerralla.

Kukkakaali on herkkuani, mutta eipä tuota ole tullut ostetuksi koko kesänä. Nyt syön sen kokonaan yksin, sillä Tero ei taida välittää.

Herra varjelkoon, että pysymme aina aralla tunnolla Jumalan kasvojen ja Sanan edessä. Meidän on tutkittava kaikki kuulemamme opetukset, ovatko ne Raamatun mukaisia. Näin tekivät myös alkuseurakunnan ihmiset. Ei se ole ihmisen hylkäämistä, jos sanoo, että jokin opetus ei ole raamatullista. Päinvastoin. Vain totuus tekee meidät kaikki vapaiksi.

Kokopäiväinen ulkoilu alkaa väsyttää. Siunausta yöhösi. Herra olkoon sinun kanssasi, arvoisa lukijani!