04.05.2011 - Viikkovillissä!

Kylmää edelleen, pilvistä ainakin aamusta.

Aloitin toissapäivänä uutta käsityötä. Arvaatko, mikä siitä on tulossa:

- sipulipussi
- ostoskassi
- kännykänkuljetuspussukka
- pyykkipoikapiilo?

Oikea vastaus: en tiedä vielä!

Otin vinkin käsityöliikkeen ikkunasta, ja oli pakko vain alkaa virkata. Katsotaan, mikä työstä kehkeytyy.

Eilisiltana jaksoin vain lukea Peltoniemen kirjan loppuun. Se oli sopivaa tekemistä Jurvan reissun jälkeen. Olin kahden naisen mukana Jurvan vanhassa pappilassa Naisten kesken -illassa. Talo oli komea, kunnostettu vanha puutalo. Siinä toimii lasten päiväkerho nykyisin. Tilat olivat upeat.

Kahvittelun jälkeen me noin 20 naista kuuntelimme kauniita lauluja, veisasimme muutaman virren ja puhuimme. Minulla oli 25-30 minuuttia aikaa käytettävissä, ja käytin 27 minuuttia.

Kerroin elämästäni hiukan. Näytin noin 20 A4-kokoista valokuvaa kirjaan liittyen. Laulaa lurautin yhden raamattulaulun. Puhuin ja elehdin. Luin kirjastani runon ja yhden tarinan. Molemmat liittyvät turvallisuuden kokemukseen. Toinen oli lapseni runo joulutoiveestaan ja toinen oma kokemukseni, kuinka Pyhä Henki puolusti minua erään miehen liehittely-yrityksiä vastaan, vaikka ymmärsin asian vasta jälkeen päin. Siis Pyhän Hengen puolustuksen ymmärsin jälkeen päin, liehittelyn tajusin siinä siunaamassa.

Kaimani puhui Raamatun sanaa rohkaisevasti, Eija luki Psalmista mielikohtiani, kuten "Odota Herraa! Ole luja, vahva olkoon sinun sydämesi!"
Myin muutamia kirjoja, juttelin erään naisen kanssa.

Arin luona kävin vain pikaisesti eilen, sillä kun Terhi ja Tatu lähtivät, niin Petri oli piakkoin sen jälkeen tulossa. Ari oli mielestäni oikein väsynyt ja "fletsu". Toivon, että tänään hän jaksaa nousta istumaan. Ulos emme varmaan mene, jos tuuli on edelleen yhtä kylmä, kuin se on ollut viime päivinä.

Viime yönä nukuin huonosti, mutta rukous nousi sydämeeni joka välissä. Aamun olen pessyt pyykkiä. Odotan kirjalähetystä, joka tulee kahteen mennessä, jos tulee. Sen jälkeen Arin luo.

Sain postia eräältä lukijalta, joka tuntee Arin ja hänen veljensä. Hän oli lainannut kirjani kirjastosta ja sen johdosta kirjoitteli. Oli tosi mukava saada tuo posti.

Viime aikoina olen lukenut tiiviisti Johannes Alarannan blogia ja kommentteja hänen tekstistään. Vaikka en itse ole kuulunut vanhoillislaestadioilaiseen liikkeeseen, kaikki kommentit ovat minulle tuttuja, sillä olen elänyt liikkeen välittömässä lähituntumassa. Ihmeellistä, miten kaikki tuo onkin niin tuttua.

Tänä iltana on raamis luonani. Yritän tosissani kyetä rentoutua tänään, että jaksan. Onneksi Herra antaa voiman jokaiseen päivään.

Ole siunattu tänään, arvoisa lukijani!