24.04.2011 - Upea päivä kaikkineen!

Tuuli raitis, kun meri jäässä vielä, mutta aurinko lämmittää, vähän jääkasoja jossain edelleen.

Vauhtia liikaa tänään, vaikka kaikki on ollut mieluista. Jaksan vain luetteloida:
- heräsin klo 8, kahvi pulloon ynnä leivät, pyörällä avannolle
- uimisen jälkeen todella mielenkiintoinen keskustelu pukuhuoneessa
- yhtä matkaa kotiin erään naisen kanssa. Vien hänelle kirjani ensi
viikolla, halusi ostaa
- kuuntelin messun Seinäjoelta, oli hyvä!
- tein pitsaa pikaisesti
- kirjoitin juttua
- Teron kanssa söimme, luimme 1 Timoteuskirjeen ja rukoilimme
- Arin luo kahdeksi pyörällä
- ulkona Arin kanssa Lutherin seurassa reilut 1,5h
- ystävän kanssa illalla konserttiin, jonka jälkeen pitsalle
- kotiin klo 22, puhelimessa reilun tunnin

Miksiköhän hartiani ovat jumissa? Ihme, etten ole ihan solmussa kaikesta hyörinästä. Oma vika.
Mutta päivä on ollut ihana! Sain hyvän juttuidean, sikäli kuin ehdin ja jaksan toteuttaa sen.

Lutherin Syvyydestä minä huudan sinua -kirja on huippu! Hän opettaa siinä Isä meidän -rukouksen eri kohdista. Yksinkertaisesti, rautalangasta vääntäen mutta sittenkin sangen tarpeellista opetusta. Tuollaista tarvitsemme tänäkin päivänä. Perusteellisen, selkeän opetuksen tarve on ilmeinen.

Riemukseni Luther aloittaa kirjan siitä, että rukous on todella vaikea laji. Minäkin olen taas viime aikoina tuskaillut samaa. Kun ei irtoa rukousta, eikä oikein tiedä, mitä koko rukous on.

"Henki rukoilee kaikkien pyhien puolesta sanomattomin rukouksin." Ihanaa, että Pyhä Henki hoitaa ja rukoilee minussa. Minun on turha höpistä ja mumista turhuuksia. Täsmärukoukset ovat eri asia. Niitä on syytä käyttää. Jumala vastaa mielellään.

Kauniita unia, arvoisa lukijani! Herra Jeesus Kristus on totisesti ylösnoussut!

jk. Olin eilen klo 23 yömessussa. Pääsin ehtoolliselle, joka oli minulle hyvään tarpeeseen. Huomenna menemme Arin kanssa sley:n messuun, jos Herra suo.

jk2. Eilen sain iloisen puhelun ja sen myötä 10 kirjan tilauksen! Tänään eräs Arin filippiiniläishoitaja sanoi, että ajattelee usein Aria ja minua. Hän sanoi, että kun oppii lukemaan suomea tarpeeksi, hän lukee ensimmäiseksi minun kirjani. Olipa kiva kuulla!
Jumalan on kunnia, hänelle se kuuluu, hän on päähenkilö meidän elämässämme. Minä vain ihmettelen hänen valtasuuruuttaan, jota hän osoittaa kirjani kautta!