05.04.2011 - Saunan jälkeen

Lumi on katoamassa hurjaa vauhtia. Aurinkoista tänään.

Tero teki minulle katalan tempun, josta syystä heilutin hänelle etusormeani nuhtelevasti.

Joulusta asti laatikossani on lojunut suklaalevy, johon minulla ei ole ollut mitään erityistä himoa. Eilisiltana nostin sen pöydälle, kun arvelin, että Tero tahtoo napsia sitä. Tero on ollut perheemme lapsista eniten makean perään.

Lasten ollessa pieniä joku heistä mainitsi, että voisimme käydä hampurilaiskioskilla, mutta Tero toivoi meidän menevän mieluummin mökökioskille.

Nyt tämä mököfani ei tarttunut suklaatarjoukseeni, mutta minä itse sorruin siihen masentavin tuloksin. Puoli kolmeen mennessä yöllä suklaata oli jäljellä pari palaa, minkä murheellisena ja röyhtäillen tunnustan.

Aamulla heräsin päänsärkyisenä moisesta mässäilystä, ja lähdin herättyäni heti kävelylle kauppaan. Oli oikein hieno aamu ja koko päivä. Teron kanssa luimme taas Raamattua yhdessä, rukoilimme ja juttelimme. Oli tosi mukava, kun Tero oli kotona muutaman päivän.

En saanut Arin tilanteesta puhelimitse enkä paikan päällä juurikaan tietoa tänään. Verikokeet oli otettu, mutta luultavasti tilanne ei ollut paha, koska antibiootti kuulemma aloitetaan, jos lämpö nousee yli 38 asteeseen. Ei noussut, soitin hoitajalle. Ari voi normaalisti. Ehkä huomenna saan tiristettyä lisää tietoa keuhkoista ja allergiatuloksista.

Eilinen valvominen ei johtunut suklaasta, vaan päivän touhua oli liikaa. En pysty nukkumaan, ellen saa tarpeeksi aikaa käsitellä asioita. Tänäänkin on pukannut kaikenlaista. Leikkasin Teron tukan, Petri kävi, tein pitsaa pojille, olin puhelimessa moneen kertaan. Illalla oli raamis naapurissa ja sitten sauna.

Luther sanassaan viittaa tärkeään asiaan:
"On helppo sanoa, että Jumala on rakas.
Hän ei tule henkilökohtaisesti ovellemme.
Mutta tarkkaile sitä,
miten menettelet puutteenalaisia ihmisiä kohtaan."

Siinäpä meille mittapuuta ja tutkimista!
Siunausta sinulle, arvoisa lukijani!