Kategoriat: Ajankohtaista

Postia lähdössä: Terhin-päivä kirje myöhästyy, kirjapaketit eivät.

Mittarini näyttää +asteita, mutta taitaa valehdella.

Arkiluovuus on yksi kiitosaiheeni ja iloni. Luulin, että joudun ostamaan uuden lämpömittarin ikkunani ulkopuolelle, mutta vanha elpyi käyttöönsä. Siitä oli ripa rikki, joten mitenkäs ripustat?

Laitoin kalalangasta lenkin ripukan ympärille ja nastalla mittarin killumaan ikkunan ulkopuolelle. Vasaraakin vähän heiluttelin, että nasta upposi ikkunalaudan yläreunaan. Siinä se nyt kertoilee ilmastollisia asioita. Pannako villahousut ylle vai riittävätkö bikinit. Tietysti vuodenajastakin voin jotain päätellä, jos oikein teräväksi heittäydyn.

Katsoin illalla The sound of music -musikaalielokuvan, ja se oli mukiinmenevä. Olin katsonut aiemminkin, joten uskalsin katsoa senkin, missä perhe piileksii hautausmaalla ja natsit etsivät heitä. Tänäkin päivänä monella on kauhun paikat, kristityilläkin uskon tähden. Meidän tehtävämme on rukoilla!

Unohdin laittaa kortin tyttärelle huomisen nimipäivän johdosta. Kuvasta hän voi tutkailla, millaisessa kuoressa äidin ja isän kortti on myöhästyneenä tulossa tiistaina! Voihan olla, että menee taas pelkkä kuori. Siksi valitsin oikein kauniin ja kirjoitin nimenikin, jotta hän tietää, keneltä posti on. Sisällön kanssa tai ilman. Teippiä käytin reippaasti, myös postipaketteihin.

Kävin lenkillä päivällä maitokaupassa. Tein rahanarvoisia löytöjä sekä mennessä että paluumatkalla, joten taas on tölkki eteisessä matkalla kauppaan. Muutama päivä sitten pelastin pari kassillista pulloja roskiksestamme. Tuli vähän Kroisos-olo, mutta kestin sen ylpistymättä.

Arin luo kurvasin kolmen maissa. Välittömästi painelimme alakerran kirjastoon, kun Ari pääsi tuoliinsa. Käsityö ynnä termospullo oli mukana, sekä Arin kuuntelulaite. Amalian tarina on hauskan leppoisaa kuunneltavaa. Ari nukkui reilun tunnin, eli melkein koko ajan, kun olimme alakerrassa.

Rohinakin alkoi, Arin limahissi ei toiminut. Se enteilee lämmön nousua. Kun laitoin Arin takaisin vuoteeseen, työnsin mittarin hänen kainaloonsa ja rukoilimme. 37,4 se näytti. Mutta tuollainen iltalämpö on hänellä aika tavallista. Kun hän väsyy iltaa kohti, lämpö kohoaa. Väsyminenkö sen tekee, en tiedä. Nähtäväksi jää, pääsemmekö kirkkoon huomenissa.

Huomasin, että pikkuruinen alakulo iski, sillä ajoin kaupan kautta ja ostin pari kerää lankoja. Nykyisin ostan niitä entisten lohtuservettien sijaan. Laatikko pullistelee servettejä, vaikka käytän niitä ahkerasti. Lankoja ei vielä ole ehtinyt kertyä liikaa.

"Huudamme avuksemme, sinua Jumala,
nyt tule voimaksemme, synnistä pelasta.
Oi Kristus armollasi puhdista sielumme,
niin että tahtoasi alttiisti seuraamme.

"Ah, mitä turhuudessa me täällä kylvämme,
on ajan rahtusessa myös häviävä se.
Vain Herran rauha pysyy, kun kaikki katoaa.
Ken sitä lahjaa kysyy, ikuisen aarteen saa."
Vk 403:2,3

Hyvää yötä, Jeesus myötä, arvoisa lukijani! Lähden tästä pienelle lenkille, vain pienelle!

Nyt voin seurata ulkolämpötiloja sisältä.