31.12.2010 - Älkää menneistä välittäkö, sillä Jumala luo uutta!

Pakkasta lähes 20 astetta. Aurinko jo korkeammalla kuin viikko sitten.

Tulin vohkineeksi eilen koiran lelun muuttohässäkässä. Se lienee autoni perässä marjanpoimurissa tai mustikkaämpärissä. Toivottavasti koira ei itke lelunsa perään uudessa kodissa. Täytyy palauttaa tavara ensi tilassa.

Viime yönä nukuimme vain vähäsen. Mistä johtunee, että parhaat keskustelut syntyvät silloin, kun pitäisi jo olla nukkumassa? Yöllä siinä yhden, kahden maissa. Ensin pelasimme peliä, jossa Jyrki on kiskaissut aina voiton. Nyt kunnostauduin tautien ja lääketieteellisten termien keksimisessä niin, että olimme yhtä aikaa maalissa hänen kanssaan. Muut kokivat katkeran tappion.

Pikku-Sara oli suloinen kuin mikä. Hän hurmasi tänään päivällä molemmat setänsä vielä ennen lähtöään. Mummo on myyty jo aikapäiviä sitten. Pikkukaulin odottaa (kiitos Runottarenpolun Kaisalle siitä!), että pääsemme yhdessä leipomaan.

Kun Jyrkin perhe lähti, tiskasin ja siivosin paikat Teron avustuksella. Sitten istuin keinussa kahvikupin kera nautinnollisen tovin hiljaisuudessa. Nautin olostani, hiukan haikeana, mutta onnellisena. Oli siunattu joulunaika perheen seurassa.

Lähdin Arin luo. Olin naatti aluksi, istuin sielläkin keinussa kuin pesurätti altaan pohjalla. Keskustelimme läpi kuluneen vuoden ja rukoilimme. Ymmärsin, että vaikka vuosi on ollut raskaan sarjan vuosi jälleen, saldo on vuoden vaihtuessa taas plussalla. Kiitos Jumalalle siitä.

Tunnin keinuteltuani jaksoin pukea ja laittaa Arin pyörätuoliin, kun hän sitä halusi. Istuimme aulassa, ja Ari jäi katsomaan Nunnia ja roistoja, kun lähdin.

Lähetyskodilla oli vuorokauden rukousvartio. Olin siellä klo 16-17 Marjan kanssa. Tila oli laitettu rukoushuoneeksi, jopa vesi solisi pienestä lähteestä eräällä pöydällä. Sen edessä oli sopiva Raamatun lause: "Joka janoaa, tulkoon ja juokoon."

Koti oli hiljainen, kun palasin tänne. Tero on tervehtynyt yllättävästi, mikä on tietysti vain mainio asia. Istuin keinussa, sytytin kaikki jouluvalot, suloinen lepo.

Yökirkko olisi, raketit ovat paukkuneet pitkin iltaa. Vietän illan kotona, se on ihanaa. Kävin saunassa seitsemältä, vein pyykit koneeseen samalla. Käyn laittamassa niitä kuivumaan ja koneeseen vielä muutamia kertoja.

Sunnuntaiksi olen varannut invataksin, jos vain Ari on kunnossa tulemaan kanssani Kohtauspaikalle, jossa minulla on se kertomani puheenvuoro aiheesta Hengessä mukana. Olen pyöritellyt aihetta laidasta toiseen, idästä länteen. Vielä on puhe keskeneräinen, mutta onneksi on aikaa. Ja Ari rukoilee puolestani!

En ehtinyt tänään ulos ajoissa, enkä ollut lenkkikunnossakaan, että olisin saanut kauniita luontokuvia. Mutta kenties alkavana tammikuuna asia korjaantuu.

Kiitän sinua, arvoisa lukijani, kuluneesta vuodesta, jota olemme kulkeneet yhdessä satunnaisesti tai pitkän matkaa. Jumala johtakoon meitä myös uutena armon vuonna, joka alkaa muutaman tunnin päästä, jos Herra suo.

Jumalan runsasta siunausta sinulle!