Kategoriat: Ajankohtaista
Pirteä pakkaspäivä, lunta kaunaili.
Terolla oli lomaa torstaista tähän päivään eli lauantaihin. Hän lähti kolmen junalla harmitellen, kun ei myöhemmin kulkenut enää junaa. Seuraava loma on joulusta vuodenvaihteeseen.
Tällä viikolla jäi kodin siivous tekemättä. Kukapa hämärissä huomaa, vaikka pölyä olisikin. Taidan tehdä joulusiivot seuraavaksi. Jos alan siivota, en ehdi muuta tehdäkään, ja moni muu asia on nyt tarpeellisempaa. On laskettava resurssit, siis voimansa oikein.
Arin muutto on ollut ihmeen kuluttava minulle. On paljon uusia asioita, uudet hoitajat ja toiset potilaat. Niin iloista kuin tämä on ollutkin, uusi on aina väsyttävää. Onneksi olen saanut hyvin nukutuksi, kunhan vain viitsin mennä nukkumaan. En muka malta. Rutiinit auttavat kuitenkin selviytymään elämästä paremmin. Kuten herääminen ja nukkuminen esimerkiksi.
En ole jaksanut rukoilla rukousvihkoni ihmisten puolesta, en kunnolla lähettien puolesta. Olen sanonut vain: Herra, sinä tiedät kaiken, minä en nyt jaksa.
Joulukortit jäävät tänä vuonna minulta kirjoittamatta. Niin saa olla. En ole ikiliikkuja minäkään. Arin luona oleminen on tärkeämpää minulle kuin muut ihmiset. Jos oikeasti välitämme toisista ihmisistä, emme vaadi, velo ja odota toisiltamme asioita, joihin nämä eivät kykene. Emme itseltämmekään. Olisiko se sitä armoa?
Lähdin aamulla maitoa ostamaan, mutta poikkesin mennessäni ystävää tapaamaan. En ole jaksanut käydä moneen päivään eikä hänkään. Hän oli vähintään yhtä uupunut kuin minäkin. Mutta kuormat kevenevät, kun niitä saa yhdessä puhua ja purkaa. Lopuksi rukoilimme ja hän luki Sananaskujen kirjaa meille molemmille.
Piristyin Arin luota tultuani, kun kiertelin vähän kaupungin katuja ja ihailin jouluvaloja. Kaupat olivat jo kiinni, ja ihmiset jonottivat kai baareihin. Ihana, kun sain itse tulla omaan, lämpimään kotiini. Kiitollinen mieli.
Huomiseksi on invataksi tilattu Huutoniemen kirkkoon menoa varten. Jos Herra suo, olemme Arin kanssa menossa viideksi sinne.
Siunausta, arvoisa lukijani, kolmanteen adventtipyhään! Herra kanssasi.