19.07.2010 - 30-vuotinen sopimus on voimassa!

Painostava sää, mutta ehkä vähemmän helteistä.

Vaasassa 30 vuotta sitten sovimme Arin kanssa, että menemme naimisiin, perustamme perheen ja elämme yhdessä elämämme loppuun. Kihlasormuksessani näkyy selvästi Arin nimi ja tuo päivämäärä, vaikka sormus on kulunut, sitä on suurennettu pari kertaa. Liekö kutistunut, vai miksi ei sopinut enää sormeeni.

Tapaamisemme tänään meni minulta kauhan varressa olemiseen. Toisin sanoen kauhoin limaa Arin kidasta oikein olan takaa. Jälleen ihmettelen, mistä sitä riittää. Mutta olen kiitollinen, että Ari on sitkeä ja yskii tomerasti.

Istuimme kuppilan käytävässä ja kuuntelimme Vanhaa Testamenttia. Söin eväitä kauhomisen ohessa, luin päivän lehden ja kahvittelin. Mieliala ei ollut mahdottoman iloinen, mutta enhän voi vaatia, että elämä olisi yhtä lystiä.

Vaihdoin Arin hoitajien kanssa muutaman ajatuksen. Tuntuu hyvälle, kun koen tulevani ymmärretyksi.

Muroma kuvailee mielialaani täydellisen onnistuneesti:
"Jumalan lapsen tulee aina pyrkiä syventymään suhteessaan Herraan. Syventymään synnintunnossa ja armontunnossa. Ainoastaan näin kilvoitteleva Herran oma voi säilyä elävässä uskossa.

"Mutta näinkin kilvoittelevaa ahdistaa usein alakuloinen mieli. - - Kun sinulla on näin hyvä Herra, niin eikö sinun silloin pitäisi olla kiitollisempi ja iloisempi kuin mitä olet? Kun olet saanut kokea niin monta elävää armon osoitusta, eikö sinun pitäisi osoittaa sitä kääntymättömälle maailmalle olemalla onnellinen Herrassa?

"Kun olet saanut havaita, kuinka Herra hoitaa kiittämätöntä lasta ja kuinka hän kuulee rukoukset - ei tietenkään kaikkia, mutta aina silloin tällöin - niin eikö koko olemuksesi tulisi todistaa, että on hyvä olla Herran omana?

"Eikö tuo ärtynyt, tyytymätön mieli ja tuo iloton, kiittämätön kristillisyys ole suoranaisena varoituksena muille antautumasta Herran seuraan? Ja kuitenkaan sinä et voi sille useinkaan yhtään mitään.

"Sinä surumielinen Jumalan lapsi. Herra siunatkoon sinua. Tunnen hyvin vaivasi monista omista kokemuksistani." -Elämä Hengessä.

Tuo teksti on lohdullinen ja puhutteleva. En ole yksin tunteineni, epäonnistumisen ja surun kokemuksineni. On toisia, jotka kokevat samoin. On Jumala, joka tuntee ja tietää minut.

Tein sämpylöitä, ihan vain omaksi ilokseni. Kävin uimassa ja kaupassa. Suunnittelin kutsua vieraita tai käydä kylässä, mutta en jaksanut. Huomenna menen leikkaamaan Arin tukan pitkästä aikaa, jos hän on kunnossa.