17.07.2010 - Vapautta ja surumielisyyttä!

Helle jatkuu.

Olen harrastanut eräänlaista matkailua tänään uutterasti. Maisemat ovat vaihtuneet, tuuli on tuivertanut tukkaani ja aurinko on käristänyt nahkaani sopivasti.

Ah, mik` on tuo kulkuneuvo
- se pyörävanhukseni on,
jok` minut kilvan kiidättää,
minne vaan
tahdonkaan
maisemat silmissä vilistää!

Totta puhuen paikat ovat niitä samoja vanhoja: kauppaan, rantaan ja sairaalaan. Mutta on mukavampi antaa mielikuvitukselle lentoa. Miksi suotta olla ikävän tylsä ja nähdä asiat tavanomaisina!

Viikko on ollut minulla eräänlaista lomaa. Tero nauttii leipänsä valtiovallan huomassa, pärjää ja voi hyvin Keuruulla. Minulla on siis täysi vapaus tehdä mitä tahdon. Ja minä tahdon:
- viettää Arin kanssa päivääni
- olla möllöttää suloisessa pesässäni ja kiittää Jumalaa
- roikottaa jalkojani kivellä ja lukea romaania merenrannassa
- käydä uimassa

Näitä olen tehnyt siis joka päivä. Eilen en tosin ehtinyt uimaan, kun pidin vieraita tai kyläilin koko päivän.

Tulin hyvin murheelliseksi tänä iltana kurvaillessani kaupungilla. Rokkitapahtuma on kaupungissamme ja jotkut ihmiset elävät kuin siat tunkiolla kauniilla ruohikkorinteillämme auringon suodessa lämpöään jokaiselle tasapuolisesti.

Eräs neito oli sammunut maastoon, ambulanssi viipyi pitkään hänen luonaan. Viimein pirssi lähti, ja kun jonkin ajan kuluttua kävin tarkistamassa tilannetta, neito ryysti jälleen kaljojaan. Yksinäinen? Ei tiedä, että elämä voisi tarjota parempaakin!?

Vaikka nuoriso näytti olevan pääasiassa isoissa ryhmissä, niin moni hiippaili yksinään, tunsi kenties olevansa sivustakatsoja elämän näytelmässä.

Valitettavasti en ole rokkinuorison tavoittaja. Minulla ei ole kykyä mennä puhumaan henkeviä heidän kanssaan tai ylipäänsä mitään tuollaisissa tilanteissa. Kunhan rukoilin hiljaa sen vähän, minkä osasin.

Kartutin luonnollisesti pullorahastoani tänä iltapäivänä, mutta jos pulloja on saastaksi asti, keräily ei ole hauskaa! Pullo tai kaksi löydettynä jostain pensaan juurelta on päivän piristys. Mutta jos niitä on joka puolella kaiken muun sotkun ja ällötyksen keskellä, niin minä lähden kotiin!

Kun katselin siivotonta, vihreää ruohikkoa, tuli mieleeni tuttu Jumalan sana:
"Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät.
Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton." Jes 24.

Me saamme kansana niittää sitä, mitä olemme kylväneet. Kauhistuttaa se, miten suuri osa ihmisistä on täysin valmistautumattomia kohtaamaan puutetta ja nälkää, jotka pian koittavat.

Jeesus itki Jerusalemia, joka ei tuntenut etsikkoaikaansa. Sille koitti vaikeat ajat. Suomi on saanut kokea hyvän Jumalan siunausta sodan aikana ja sen jälkeen. Jumala on ollut pitkämielinen tähän asti kansaamme kohtaan. Kenties isovanhempiemme rukousten tähden!

Päivän teksti Cowmanin kirjassa osuu myös tähän tilanteeseen:
MINÄ PYSYN HILJAA JA KATSELEN ASUNNOSTANI... Jes 18:4
" - - Eikö olekin erikoinen kuvaus Jumalasta, että hän pysyy hiljaa ja katselee asunnostaan? Hänen hiljaisuutensa ei ole toimettomuutta, eikä merkitse hyväksymistä. Hän vain odottaa aikaansa, ja kun sopiva hetki on koittanut, hän nousee. Ja kun pahojen aikeet ovat juuri toteutumaisillaan, hän yllättäen lyö ne hajalle.

"Kun katselemme maailman pahuutta, ajattelemmme vääryyden valtaa ja kärsimme vihamiesten sortoa, pitäkäämme mielessämmä nämä ihmeelliset sanat Jumalasta, joka "pysyy hiljaa ja katselee asunnostaan".

"Asiassa on toinenkin puoli. Jeesus katseli - - opetuslapsiaan myrsyisellä merellä - - kun Lasarus vähitellen riutui sairauteensa - - Hän vain odotti hetkeä, jolloin voisi astua esiin ja herättää hänet kuolleista.

"Onko hän hiljaa sinunkin kohdallasi? Hän ei ole tarkkaamaton. Hän näkee kaiken. - - Hän on läsnä ja auttaa sinua. - - Tilanne on aina hänen täydellisessä hallinnassaan." -Virtoja erämaassa

Tule kanssani, Herra Jeesus
tule siunaa päivän työ
tule illoin, ja aamuin varhain
tule vielä kun joutuu yö
tule vielä kun joutuu yö.

Tule askele askeleelta
minun kanssani kulkemaan
sua ilman en saata olla
pysy luonani ainiaan
pysy luonani ainiaan.
-iltavirsi

Huomenna menen auttamaan ystävääni rippijuhlien kahvituksessa.
Siunattuja unia, arvoisa lukijani!