09.06.2010 - Nukahtaminen on Jumalan lahja sekin!

Vesisadetta

Pyörätuoliluiska viety pois. Kirpparikierros tehty Jupiteriin. Ihailemani kaappi oli vielä siellä. Mittojen ottoa, varauksen teko, lisää mittojen ottoa ja rahojen laskemista, mikä kannattaa.

Toissayönä jo nukuin ilman nukahtamislääkettä neljään asti. Siinä vaiheessa heitin vähän murua helttaan ja uni voitti uudestaan.

Eilen illalla tuntui, että nyt tulee uni tuosta vaan! Suloinen tunne, kun alkaa oikeasti nukuttaa, eikä vain uuvuta. Ja niin nukuin kahdeksaan asti. Olin ajatellutkin illalla, että siihen aikaan olisi sopivaa nousta rehkimään.

Ensimmäinen rehkiminen oli pari voileipää kahvin kanssa ja loppu täytekakku. Nyt loppui mässääminen hetkeksi. Pakasteesta löytyy vielä, sinne tungin ylimääräiset juhlista jääneet odottamaan uuden kodin juhlia.

Iltapäivällä oli hetken aikaa suorastaan lämmin ja aurinko paistoi. Nyt illalla sataa jälleen.

Kävin eilen täältä uudesta kodista päin uimassa avantosaunalla. Vain 20 minuuttia ja olin meressä! Hurmaavaa, ihanaa! Tänä iltana tein saman jutun. Sitä ennen kävin naapuria tapaamassa.

Tunnen naapurin rouvan yli 20 vuoden takaa jo, joten emme ole eilisen teeren tyttäriä kumpikaan. Kun yllättäen huomasin hänen asuvan vastapäätä tullessani katsomaan tarjottua asuntoa, sydämessäni sykähti. Ikään kuin Pyhä Henki minussa olisi riemuinnut: tämä on se paikka. Pidimme innostavan rukoushetken. Ymmärrän, että lamppu on sytyttämistä vaille. Toisin sanoen: jotain on alkamassa näillä nurkilla hengen maailmassa tai sitten omassa maailmassani.

Kun olin lähdössä naapuriin, otin avaimet korista, jonka olen asettanut hyllylle uuden kodin ovenpieleen. Vieressä oli lappunen, ja vilkaisin mikä raamatunkohta siinä on:

"Itkien he tulevat,
ja minä johdatan heitä,
kun he kulkevat rukoillen.
Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä." Jer 31:9

Tuossa on jälleen sama vahvistus, jonka olen saanut monta kertaa: kun kuljen rukoillen, Jumala johdattaa.
Koko jae on niin riemastuttava, että otan sen johtotähdeksi elämälleni tässä kodissa.

Entisen kodin naapurini oli jättänyt kielokortin postilaatikkooni aamulla, hän oli lähtenyt parin viikon työmatkalle. Hän kirjoitti rohkaisevia sanoja minulle naapuruudestamme. On turvallista, kun on uskova ihminen naapurissa. Hänen perheelleen oli, ja myös minulle. Ja nyt minulla on jälleen uskova naapuriperhe. Kiitos hyvälle Jumalalle siitä.

Tein ostoksia tänään. Ostin talonpoikaishyllykön, jota joitakin aikoja sitten ihailin. Kaappi oli selvästi minua varten, kun ei sitä ollut kukaan muu ostanut. Olen lastannut sinne jo minulle rakkaita kirjoja. Joku toinen olisi laittanut posliinia, minä puolestani kirjoja.

Uimareissullani pulloja ja tyhjiä purkkeja vilisi reitilläni. 70 senttiä kilahti kirstuuni, kun palatin pullot kauppaan. Ei tosin peittänyt päivällisiä ostoskulujani, mutta ei pidä halveksia pienten alkujen päiviä. Jumalan lahjaa kaikki tyynni.

Hyvää yötä, arvoisa lukijani!