08.05.2010 - Punainen naamanväri sopii hyvin pyjamaani!

Kylmä sää, mutta ei haittaa, kun naamaa kuumottaa riittävästi.

Harmittaa niin, että tekisi mieleni itkeä. Kirjoitin pitkästi ja nauroin hartaasti omalle jutulleni. Siitä tuli oikein huippuhauska. Mutta sinne vaan meni kuin Kankkulan kaivoon koko juttu. Yksi pieni napinpainallus, ja kaikki oli hävinnyt! Soitin Jyrkille, voisiko hän pelastaa jutun, mutta se ei onnistunut enää. Olin ehtinyt sählätä nappuloiden kanssa liikaa.

Kun kirjoitan innostuksen vallassa jotain, on mahdotonta saada samaa tekstiä uudelleen ylös. Tässä minulle jälleen hyvä opetus: mitä tästä pitäisi oppia hengellisesti? "Turhuutta kaikki ja tuulen tavoittelua. Ei ole mitään uutta auringon alla. Aika on kaikella." Näin valitetaan Valitusvirsissä muistaakseni, tai ainakin nyt minun valittajaisissani.

Kirjoitukseni koski majoneesikokeilua. Naamani tuli tulipunaiseksi. Tukasta en vielä osaa sanoa, miten sen käy, kun hiukset kuivuvat. Joka tapauksessa istuin jalat pesuvadissa, pää muovipussissa - vain hiukset - ja naama majoneesissa. Vadissa oli kuumaa vettä, ei majoneesia, mutta aion kyllä kokeilla jalkopäähänkin sitä. Ei haittaa, vaikka varpaat olisivat jatkuvasti punaisena.

En muista, miten pitkän aikaa niksikirja kehotti kyseisen naamion pitämistä, mutta tuloksena oli tomaatinpunainen naamataulu. Nyt väri on alkanut lientyä. Tomaatinpunainen pöytäliinani sopii siis mainiosti minulle. Pöydän viereen vaan istumaan, niin on niin sävy-sävyyn, että oikein naurattaa. Tekonaurua erityisesti.

Ari tulee huomenna kotiin. Hänelle on onneksi ihan sama, onko naamani tomaatin värinen vai tavallisen kukertava. Hän ei liioin moiti, vaikka painoni olisi kymmenen kiloa enemmän tai vähemmän. Tuollaisilla epäoleellisuuksilla Tosimies ei päätään vaivaa. Tärkeintä on rakkaus.

Tänään luin pätkän Nouwenin kirjaa, enkä pätkää pitemmälle päässyt, sillä minun on jaettava asia kanssasi, hyvä lukijani. Nouwen kirjoittaa rautaista asiaa.

"Mitä toisen ihmisen rakastaminen merkitsee?
- keskinäinen kiintymys
- älyllinen yhteensopivuus
- sukupuolinen vetovoima
- yhteiset ihanteet ja
- samankaltainen taloudellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta
saattavat kaikki olla tärkeitä tekijöitä hyvässä ihmissuhteessa, mutta ne eivät takaa rakkautta.

"- - avioliitto on ennen kaikkea kutsumus. Kaksi ihmistä kutsutaan yhteen täyttämään tehtävää, jonka Jumala on heille antanut. Avioliitto on hengellinen realiteetti.

"Mies ja nainen eivät liity yhteen eliniäksi ainoastaan siitä syystä, että he tuntevat toisiaan kohtaan syvää rakkautta, vaan myös siksi, että he uskovat Jumalan rakastavan kumpaakin heistä äärettömällä rakkaudella ja kutsuneen heidät toisilleen tuon rakkauden eläviksi todistajiksi.

"Rakastaminen on Jumalan äärettömän rakkauden ruumiillistamista uskollisessa yhteydessä toiseen ihmiseen.

"Kaikki ihmissuhteet - - on tarkoitettu merkeiksi Jumalan rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan kokonaisuutena ja jokaista ihmistä kohtaan erikseen. - - "Rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne." Joh 13."

Nouwen kirjoittaa, että monesti ihmiset tarrautuvat toisiinsa kuten sormet lujasti yhteen. Kyseessä voi siis olla aviosuhde tai ystävyyssuhde. Kuitenkin sormien päiden pitäisi vain koskettaa toisiaan. Näin käsien alle jää vapaa tila, kuin katos, jossa on tilaa rakkaudelle, hyvälle ololle.

Kun ihminen pelkää, mistä syystä hyvänsä, hän voi pakonomaisesti tarrata toiseen ihmiseen. Sellainen ihmissuhde ei ole toimiva eikä terve. Itse olin ainakin juuri tuollainen tarratyyppi, kun menimme naimisiin Arin kanssa.

Kun Jumalan rakkaus saa vapauttaa, kun saan siirtyä askel kerrallaan "pelon talosta rakkauden taloon", suhde puolisoon ja toisiin ihmisiin eheytyy, ja se antaa tilaa rakkaudelle, ilolle, levolle ja vapaudelle.

"Vapauteen Kristus on meidät vapauttanut", sanotaan Raamatussa. Tätä vapautta haluan lisää. Sitä saan luovuttamalla itseni yhä uudelleen kokonaan Jumalalle. Vain Hänessä voin vapautua olemaan sellainen, millaiseksi Hän on minut tarkoittanut.

Minua ei harmita enää niin kamalasti juttuni häviäminen! Sainhan käärittyä kokoon jonkinlaisen sepustuksen. Nyt menen tutkimaan, miltä tukka ja naamataulu näyttää. Ensi viikolla siirryn soodakokeiluun, johon sain vinkkejä samaisesta äitini kirjasta. Kerron sitten tuloksista.

Voi hyvin, arvoisa lukijani. Iloa iltaasi. Minä juon rooibos-teetä ja painelen vähitellen unten maille.