30.08.2009 - Kesä on loppumassa
Kategoriat: Ajankohtaista
Syksyhköinen sää.
Katselin eilen illalla monta Pieni talo preerialla -filmiä, kun olin yksin kotona. Minusta se on erinomaisen hyvä ja raitis ohjelma: opettavainen, suloiset ihmiset pääosissa, kaunis luonto taustalla ja ennen kaikkea kristillinen vakaumus ryydittää koko homman.
On suuri kiitosaihe, että tuota ohjelmaa on lähetetty edelleen televisiossa. Sitä on saatavana myös viitenä dvd-levynä, ja jokaisessa on kai 20 ohjelmaa. Olen saanut katsoa ne kaikki. Minulla on näes suhteita koululaisiin...
Tänä ja eilisaamuna kuuntelin radiosta pari tuntia hengellistä musiikkia, kun makailin sohvalla ja olin puoliunessa. Musiikki hoiti minua ihanalla tavalla: sain itketyksi perusteellisesti. Pyysin tekstiviestillä joitakin ystäviä rukoilemaan puolestani. Sen jälkeen paha mieleni oli poissa!
Yritän laittaa tunnevaunun junan viimeiseksi elämässäni. Tahtovaunu vetäköön junaa. Mutta sittenkin elän hyvin vahvasti läheisteni elämässä mukana. Minua itketti helpotuksesta, kun rakas ystävä laittoi sairaalasta viestin. Hän oli pystynyt eilen jo syömään jotain. Yön hän oli nukkunut hyvin ja aamulla pystynyt istumaan syödessään.
Helpotuin, kun ei tullutkaan hautajaisia. Niitä olen mielessäni tehnyt usein Arille ja myös tälle ystävälleni jo aiemminkin. Asetun toisten asemaan, ja tunnen heidän olonsa itsessäni. Minun mahakipunikin loppui, kun ystäväni pystyy syömään!
En pidä huonona asiana sitä, että tunnen asioita syvästi. Kuluttavaa se on. Nyt olen flunssan ja nauttimani antibiootin takia vähän heikossa kunnossa, joten tunteet ovat pinnassa senkin takia. Mielessäni kävi sana "riutunut", mutta se sana sopii minulle yhtä vähän kuin lumiukolle uuni. Riutunut en siis ole, vaan vähitellen täynnä tarmoa.
Aria minun oli ikävä jo eilen ja tänäänkin menin hänen luokseen päivällä. Päätimme mennä Kohtaamispaikalle, eli Kansanlähetyksen tilaisuuteen. Tiesin, että Ari haluaa mennä ehdottomasti sinne, ja minullakin oli palava halu siihen, vaikka lepokin olisi ollut tarpeen.
Niinpä menimme, ja Kaitsun opetus oli nasevaa. Uusia lapsiperheitä oli useita, ja se oli tietysti mukavaa. Kahvit oli ennen tilaisuutta. Ari voi hyvin ja nautti reissusta.
Kirjoitin eilen uuden mielipidekirjoituksen ja lähetin pariin lehteen. Ymmärsin jälleen sitä kasatessani, että Arin merkitys elämässäni on painava. Hän on ollut minulle rehellinen ja suora peili heti avioliiton alussa. On hän sitä vieläkin, mutta eri tavalla. Olen oppinut tuntemaan, millaista Jumalan rakkaus on, nimenomaan Arin kautta.
Jumalan voima tulee totisesti ilmi ihmisen heikkoudessa. Ari ei ole vuosiin puhunut juuri mitään, mutta silti hänen vaikutuksensa on tyrmäävä paitsi minuun, myös moneen muuhun. Ari on minulle hyvin rakas, ja ihmisistä tärkein. Hän on ainoa ikiomani! Lapset kasvatetaan elämää ja mahdollista puolisoa varten, mutta oma puoliso on vain minua varten. Arvostan ja kunnioitan Aria enemmän kuin ketään muuta.
Eilen meiltä jäi Teron kanssa saunaamatta, mutta nyt on sauna lämmitetty.
Hyvää alkavaa viikkoa, arvoisa lukijani!
jk. Korjailin eilisen kirjoitukseni virheitä. Miten on mahdollista, että niitä jää vaikka kuinka paljon siitä huolimatta, että poistan kaikki virheet?
