22.07.2009 - Minä olen varma siitä, ettei mikään voi erottaa Jumalan rakkaudesta

Auringossa pistävä kuumuus, varjossa koleaa

Eräs lapsi kiukutteli eilen, koska ei halunnut osallistua lelujen keräämiseen pihalla. Hän odotti, että muut keräisivät, eikä hänen tarvitsisi. Tyttö jopa yritti kissa-hiiri -leikkiä kanssani kohtalaisen turhalla menestyksellä. Vielä sisällä tein selväksi, että moinen käytös ei vetele.

Tänään yllättäen tämä tyttönen ryntäsi ensimmäisenä keräämään leluja, ja ilmoitti, että seitsemän lelua viety! Muutenkin hän tuli nyhjäämään kylkeeni, pyysi apuani ja viestitti luottavansa minuun.

Yhä uudelleen hämmästyn rajojen käytön seurauksia. Tarkoitan sitä, että lapset käyttäytyvät mallikkaasti, kun he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Muutamassa päivässäkin jo näen muutoksia lasten käytöksessä, mutta ei lyhyessä ajassa pysty paljon tekemään. Jotain kuitenkin.

Kuitenkin ihmettelen yhtä paljon sitä, että nykypäivän lapsukaiset eivät tottele. He eivät kerrassaan tiedä, mitä se tarkoittaa. Yleistän nyt, mutta hyvin yleistä se on. Tavallisella äänellä sanottu kehotus on turha. Sanoja täytyy painottaa tai käyttää muita tehokeinoja ennen kuin lapset tietävät, että oikeasti on toteltava.

Jotkut lapsoset eivät ymmärrä, vaikka sanoisi kissan kielellä. Silloin ei auta muu kuin raastaa hiuksiaan, vaihtaa itse maisemaa tai muuttaa sitä, mitä voi. Senpä takia pelasimme pökkää lymypaikassa päivällä muutaman pelihimoisen kanssa, sillä pääni meinasi paukahtaa "tilantäyttäjän" raikuvasta äänestä. Kuuloni on heikentynyt, mutta tässä tapauksessa äänet kai moninkertaistuivat! Oma ammattikuntani on metelistä johtuen tottunut kailottamaan suureen ääneen, vaikka olisi hiljaistakin välillä. Eikö näin ole, kollegat?

Siirryn toiseen asiaan. Kerron kolmesta kommunikoinnin tasosta, joista Bevere kirjoittaa.(John Bevere: Lähestykää Jumalaa, s. 176-) Niitä ovat:
- sanallinen,
- tekojen taso ja
- sydämen taso.
Toisen tuntemisessa on myös kolme tasoa. Matalin on:
- FYYSINEN taso. Tämä on monen avioliiton alkutaso, ja kun se menettää hohtonsa, ei olekaan mitään yhteistä sen jälkeen! Kun käytännön tasolla eletään omissa maailmoissaan, ei ole pian mitään yhdistävää.
- SIELUN/persoonallisuuden taso. Daavidin ja Joonatanin ystävyys oli tällä tasolla. Siinä ei ollut mitään perverssiä, luonnotonta, vaan se oli syvää ystävyyttä ja rakkautta.
SIELUN taso on korkeamman tasoista ystävyyttä, ja sen takia joku voi jopa jättää puolisonsa, kun on rakastunut netissä/puhelimessa tutustumaansa ihmiseen, jota ei ole välttämättä edes nähnyt.
- HENGELLINEN taso on kuitenkin korkein taso.
"Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut." 1 Kor 2.

Paavali tunsi Jeesuksen tällä tasolla. Pietari oli nähnyt Jeesuksen, ja sen takia hän varmaan palasi muistoissaan usein ajattelemaan Jeesusta muillakin tasoilla. Paavali sanoo 2 Kor 5:16:
"Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne."

Suurin siunaus, mitä Jumala on antanut meille, on se, että hän ilmoittaa itsensä kaikkein syvimmällä tasolla eli Hengessä.

Tuo teksti puhutteli minua myös siksi, että Arin kanssa kommunikoimme paljon Hengen tasolla.

Jumala ei vaadi meiltä mitään tasoja. Hän antaa meille kaiken, mitä tarvitsemme. Mutta hän toivoo, että uskoisimme häneen Sanan perusteella. Hän antaa meille myös kokemuksia, mutta:
"Näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia." 2 Kor 4.

Tänään kävin uimassa pitkästä aikaa. Työpaikkani on nyt eri suunnalla kuin meri, joten en tahdo muka ehtiä sinne, koska Arin luona käynti on tärkeämpi. Ari vaikutti tänään ensin pirteältä, mutta sitten hän alkoi rohista. Lämpö oli 37,3. En ihmettele, vaikka se olisi noussut lisää, ja mies joutunut antibiootin valtoihin jälleen. Taidan soittaa sairaalaan ennen yötä.

Peg-letku oli vaihdettu tänään. Kysyin Arilta, oliko vanhassa letkussa jotain vikaa, ja Ari nyökkäsi. Varmistin asian häneltä monta kertaa. Sitä minä epäilinkin, sillä iho on oireillut letkun vieressä, ja vesi letkun ballongissa on ollut punertavaa pitkään, vaikka se on kuulemma vaihdettu. Hoitajat eivät sanoneet tietävänsä mitään asiasta, mutta samapa tuo: pääasia, että letku on nyt uusi ja oikein paikoillaan. Kenties vanha letku piti tulehdusta yllä?! Kaikenlaista minä pohdin.

Huomenna herään viideltä, ja menen iltapäivällä aukomaan suutani hammaslääkärille. Puunhakureissu on edessä myös, ettei talvella tarvitse lähteä "tukin ajoon".

Hyvää yötä, arvoisa lukijani!

jk. En kerro, kuka alakuvan leivät on leiponut, etteivät lukijani syyllistyisi kateudessa kärvistelyyn. Mutta kerron kuitenkin, etten se ole minä ;)