Kategoriat: Ajankohtaista
Aurinko paistaa
Luin päivälehtemme liitesivuston pääkirjoitusta. Tekstissä kuvailtiin laajasti vapunaaton juhlinnan seurauksia juhlijalle. Kai se oli olevinaan hauskaa retostelua. Erään ajatuksen sain, vaikka itselläni ei moisia juopottelun jälkitauteja olekaan.
Kirjoittaja totesi, että karskeinkin sankari polvistuu vessanpytylle. Niin, eikä se jää viimeiseksi polvistumiseksi hänelläkään, ajattelin.
Raamatussa sanotaan, että kerran tulee päivä, jolloin jokaisen on polvistuttava Pyhän Jumalan kasvojen eteen. Niidenkin, jotka ovat pilkanneet Häntä, eivätkä ole uskoneet Hänen olemassaoloonsa. KAIKKI polvet notkistuvat. Kaikkien on lisäksi tunnustettava suullaan, että Jeesus Kristus on Herra.
Olen menossa Jeesus-marssille, joka lähtee klo 13 Ortodoksikirkon luota. Kulkue kävelee kaupungin katuja kylttien ja banderollien kanssa laulaen. Tosin torin seudulla on niin paljon meteliä ja muuta musiikkia, että miten mahtaa taas laulu kuulua, mutta minusta marssilla mukana olo on uskontunnustus. Sen kautta voin siunata kotikaupunkiani ja sen ihmisiä.
Ari tulee iltapäivällä kotiin. Olemme varmaan ulkona, jos pihalla ei tuule liikaa. Kun olimme viime pyhänä ulkona, Ari sai varmaan allergisen reaktion tai sitten tuuli teki sen, että hän väsyi perusteellisesti. Nyt hän oli innolla tulossa taas kotiin ja pihalle.
Arissa näen Jumalan teot voimallisimmin. En tunne ketään toista, joka olisi yhtä sitkeä, valoisa ja murtumaton kuin hän. Kunnioitan Aria sen takia ja ylistän Jumalaa hänestä. "Meille on suotu armo, ei vain uskoa Häneen, vaan myös kärsiä Hänen tähtensä."
Siunattua vapun päivää sinulle, hyvä lukijani!