03.04.2009 - Väsyttävää aikaa, mutta eihän muuten lopun aikaa elettäisikään!

Lämpöasteita, pilvisen oloista

Eilen en jaksanut mennä Arin luo ollenkaan. Kastuin sateessa työstä tullessani kohtuullisen hyvin. Tapasin sen sijaan ystäväni pitsan merkeissä. Oli ihanaa ja ihmeellistä kuulla häneltä: "Kuuluu vähän parempaa!" Niin meitä vaan kuljetetaan vaikeuksien kautta, ja välillä voi kuulua jopa parempaa!

Toinen ystävä soitti eilen aamulla, ja kerroin hänelle, että minulle kuuluu ihan hyvää niin kauan kuin katson Jeesukseen. Unitila on kuitenkin armoton, ja viime yönä heräsin kolmelta. Ensimmäisenä mielessäni olivat työasiat. Olin nähnyt työhön liittyvän unen, ja siihen heräsin.

Yöllä väsyneenä on vaikea rukoilla. Yritin lukea Raamattua, ja merkistä päätellen luinkin monta lukua. Mitään ei tosin tuntunut menevän tajuntaan, mutta toivottavasti alitajuntaan kuitenkin. Lopulta tuli nälkä, ja pakko mennä syömään.

Kesti kauan saada itseni uskomaan, että kaikki on hyvin. Siihen sitten nukahdin.

Vaasan lyseon lukion joukkue oli voittanut Lahdessa eilen koulujen välisen liitokiekkokisan. Hyvä nuoret! Hain Teron 18h kestäneeltä matkalta illalla kymmeneltä koulun pihasta. Kauhea nuha hänellä oli ja korvat tukossa. Kuumetta ei sentään, ainakaan vielä. Koeviikko menossa ja sinne hän lähti ruotsin kokeisiin.

Itse keikun pyjama päällä edelleen kykenemättä mihinkään järkevään. Oli suorastaan lohduttavaa kuulla eilen ystävältä, että myös heidän perheessään nukutaan illat, eikä kukaan tahdo jaksaa tehdä kotitöitä: joskus on pakko pestä pyykkiä, kun puhtaat vaatteet loppuvat.

Totesimme, että jos ei näin olisi, emme kai eläisikään lopun aikaa! Eikö tämä kaikki ole merkkiä siitä? Kuten sekin, että aprillipäivän lehdestä oli vaikea tietää, mikä on se varsinainen aprillijuttu: oli monta uskomatonta tarinaa. Kirjaston varausmaksut kaksinkertaistuvat, keilahallin taas 10-kertaistuvat. Laivakin oli kaatunut Vaasan edustalla.

Televisiossa näkynee ohjelma Selviytyjät. Oikea elämäkin on yhtä selviytymistä. Televisiosta on turvallista katsoa, kuka selviytyy, kuka ei. Katsomosta on mukavampi katsoa sivullisena kuin olla itse kenties se, joka ei selviydy.

Tosielämässä me kaikki joko selviydymme tai emme. Mikä on sitten se mittari, jolla selviytymisemme mitataan?

Se on Jeesuksen risti. Toisella puolella ristillä riippuvaa Kristusta ovat ne, joita edustaa mies, joka sanoi: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin auta itseäsi ja meitä!" Hän ei tarvinnut mitään anteeksi, hän halusi vain vapauden, koska ei tuntenut itseään syntiseksi.

Jeesuksen toisella puolella ristillä riippui mies, jonka sydän muuttui hänen katsellessaan Jeesusta kärsimässä vieressään. Hän tahtoi taivaaseen, hän kaipasi puhtautta, koska tunnisti sen tuossa verisessä Ristin Miehessä. Hän sai syntinsä anteeksi ja sen myötä todellisen vapauden jo eläessään viimeisiä hetkiä maan päällä.

Jumalan valtakunta alkaa jo täällä. Se syntyy niiden ihmisten sydämessä, jotka tuntevat itsensä niin sairaiksi, että tarvitsevat Parantajaa. Eivät terveet tarvitse, vain sairaat ja syntiset.

Tiedä siis, hyvä lukijani, etä Jumalan valtakunta on nytkin lähellä. Usko evankeliumi, niin sinä pelastut ja myös sinun perhekuntasi pelastuu Jumalan lupauksen mukaan. Saat aloittaa uuden elämän jo täällä ajassa. Ja se jatkuu ja vain paranee kuolemamme jälkeen taivaassa.

Taivaaseen minä kaipaan ja haluan päästä. Sitä ennen tahdon pyrkiä lähemmäs Jeesusta. Usein koen, että Jeesus on niin outo ja vieras. Hän vain nukkuu veneessäni, vaikka myrsky riehuu. Siltä minusta tuntuu. En ymmärrä, miksi Hän nukkuu, mutta joskus Hän tekee niin, että oppisin luottamaan Hänen lupauksiinsa. Hänen lupauksensa ovat yhtä varmat kuin se, että Hän on itse läsnä. Uskotko sen? Minä tahdon uskoa.

Uudessa Sana-lehdessä Hanna Ekola kertoo surustaan miehensä kuoleman jälkeen. Hän on menettänyt vanhempansa, kaksi sisarustaan ja nyt miehensä. Ekola sanoo: "Onneksi on kokemusta surusta. On vähän helpompi selvitä."

Sanon siihen aamen. Suru on kuitenkin elettävä läpi, vaikka ottaisinkin sen Jumalan kädestä. On löydettävä keinot selvitä. Jumala auttaa.

Hyvää viikonloppua sinulle, hyvä lukijani. Anna Jeesuksen alkaa elää sinussa ja sinun kauttasi, jos ei Hän jo ole saanut sijaa sinussa. Saat uuden ulottuvuuden elämääsi, ja sen myötä suuren aarteen, iankaikkisen elämän!