25.03.2009 - Aivan kuin olisin kokenut tätä ennenkin, mutta kuitenkin jotain uutta

12 astetta pakkasta varhain aamulla!

Eilen oli hoidossa kohtalaisen vähän lapsia. Silloin luulisi jaksavan paremmin, mutta mitä vielä. Huomasin, että olen oikein väsynyt. Lienevätkö lapsetkin, sillä he osasivat olla todella ärsyttäviä ja hankalia. Pyysin esirukousta ystävältä, kun tuntui, että päreeni käryävät lopullisesti.

Pyörä ei tiennyt töiden jälkeen, mihin suuntaan lähteä, mutta lopulta en mennyt uimaan kuitenkaan. Oli ilkeä pohjoistuuli ja väsymys sitä luokkaa, että sohvan uumenet tuntuivat parhaalta siihen tautiin.

Riisibroilerin lämmityspäivä sattui eiliselle, eli ei mitään vaikeaa ruuanlaiton suhteen :) Kuppi kahvia ja sohvalle lukemaan Salaista puutarhaa ja sitä kautta pakenemaan ruusujen tuoksuiseen puutarhaan.

Sieltä minut nosti tylysti puhelu sairaalasta. Arille oli noussut hetkessä kuume. No, olinkin sinne juuri pian menossa. Antibiootti oli aloitettu heti, ja se oli järkevää.

Tähän asti olen pelkästään valittanut; miksi nämä kuumeilut toistuvat vuodesta toiseen, kuukaudesta toiseen. Nytkin rukoilin Teron kanssa ennen sairaalaan polkemistani, kun ei olisi huvittanut ollenkaan "tämä sama".

Matkalla sairaalaan aloin kiittää Jumalaa! Päätin, että haluan nähdä Kristuksen tämän asian takana. En halua katsella "sylttytehtaan löyhkää", vaan pyrin näkemään sen yli. Em. löyhkällä viittaan tietysti koettelemuksiin.

Arin lämpö huiteli 38.4 paikkeilla pari tuntia, ja hän oli puolinukuksissa. Kuuntelimme Raamattua ja rukoilin kutoessani paitaa Etiopian vauvalle. Olin pari tuntia ja Arin lämpö laski hiukan ennen kuin lähdin. Ari oli virkeämpi ja iloinen tuike silmissään.

Joimme teetä Teron kanssa, luimme Korinttilaiskirjettä ja rukoilimme. Luin Salaista puutarhaa. Soitin ennen puolta yötä ja yökkö kertoi kuumeen laskeneen. Kiitin Jumalaa ja menin nukkumaan.

Tänään on onneksi pyhäkoulu töissä. Se antaa minulle voimaa: en taitaisi jaksaa ilman yhteistä rukousta lasten kanssa ja Raamatun kertomuksia, joista saan itsekin voimaa.

Klo 11 tapaan koulumme liikunnanopettajan avannolla 14 innokkaan koululaisen kanssa. Saapa nähdä, uskaltavatko kaikki tulla mereen :)

Hyvää ja siunattua päivää sinulle, arvoisa lukijani!