18.03.2009 - Vapaa-aamun iloa!

Mittari nollassa aamulla, kirkas auringonpaiste. Tintti ja varpunen pesäpuuhissa.

Olen tainnut tulla vanhaksi. Olin viisi päivää hoitelemassa koululla muksuja ennen koulun alkua, ja koin, etten ehtinyt mitään muuta tuona aikana. Tietysti olin myös iltapäivät kuten normaalistikin. Eilen, kun minun ei tarvinnut mennä sinne aamulla, olin uupuneen onnellinen, enkä jaksanut edes kirjoittaa.

Sain ihanan diasarjan, jossa kerrottiin kauniiden maisemien ohella muutamia faktoja Raamatusta.
- Raamatun lyhin luku on ps 117.
- Raamatun pisin luku on ps 119.
- Raamatun keskimmäinen luku on ps 118.
- Tuon luvun keskimmäisenä on jae 8.
- Ennen tuota jaetta Raamatussa on 594 jaetta, kuten tietysti sen jälkeenkin.
- Se tekee yhteensä 1188 jaetta.
- Mitä sanotaan Ps 118:8 kohdassa?

"ON PAREMPI TURVATA HERRAAN KUIN LUOTTAA IHMISEN APUUN!"

Tuossa diasarjassa pohdittiin, että ehkäpä Raamatun keskeisin asia onkin tuo, että Luojamme tulee olla keskipisteessä elämässämme. Olen täysin samaa mieltä.

Matt 6:34 sanotaan:
"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa."

Nyt on hyvä päivä, kaikki on hyvin. Olen kiitollinen monista asioista, tuntuu, etten osaa riittävästi kiittää. Yksi suuri kiitosaihe on se, että koko perheemme on uskossa. Olemme menossa kohti samaa päämäärää, taivaallista kotia uskossa Jeesukseen Kristukseen, Vapahtajaamme. Tuon ilon rinnalla mikään murhe ei ole murehtimisen arvoista.

Maailman murhe tuottaa kuoleman, sanotaan Raamatussa. Siis se, että murehdimme jotain maallista. Jumalan tahdon mukaista on, että jokainen ihminen tulisi tuntemaan totuuden ja pelastuisi. Sen takia se on tärkeä rukous. Se olkoon oma rukoukseni, sillä siihen Jumala yhtyy.

Oma perheeni on uskossa, mutta meille on annettu köliin painoa, että laiva pysyisi oikeassa suunnassa. Arin ja minun näkynä on tehdä Jumalan valtakunnan työtä, ja näen, että myös nuoriamme johdatetaan siihen suuntaan. Totta kai. Jos ihminen on uskossa, Jumalan teot seuraavat häntä. Jos koet, ettet ole uskovana löytänyt tehtävääsi, rukoile. Sinulle on työtä. Jeesus sanoi, että työmiehiä on liian vähän, ja työ on laaja!

Jos Jumala ei armossaan olisi pitänyt minua lähellä itseään, olisin pudonnut laivasta kauan sitten. Jumalan armoa on se, että Hän vetää tykönsä. Itselläni ei luonnostani ole halua eikä kykyä siihen. Se on totuus ihmisestä: hän pyrkii pois Jumalan luota, sillä ei hän voikaan lähestyä Jumalaa, sillä luonnollinen ihmisemme meissä haluaa vain omaa etuaan ja tämän maailman nautintoja, vaikka ne eivät mitään erityisen synnillisiä olisikaan. Mutta ne estävät aina meitä lähestymästä Jumalaa. Kenellä se on urheilu, kenellä kirjat, kaverit, bileet tai tv.

Siis kiitos Jumalalle siitä, että kaikki yhdessä vaikuttaa parhaaksemme.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Eilen olin pyörällä töissä ja uimassa, sillä oli mahtava kevätkeli. Petri toi aurinkolasini töihin, kun olin jättänyt ne hänen autoonsa ollessamme Nivalassa sunnuntaina. "Kiva poika", sanoivat tokaluokan tytöt, kun Petri pistäytyi koulun pihalla ja morjesti tyttöjä. Olen samaa mieltä!

Toissa iltana Arilla oli jälleen lämmönnousua, 37,3. Ei paljon, mutta jo tuo teki hänen hengittämisensä raskaaksi. Hoitajat laskivat leikkiä, että Ari lämpenee, kun olen hänen vieressään. "Ilman muuta", vastasin. No, eilen ei "lämmennyt", sillä lämpö oli normaali 36,7 ja hän hengitti ihan hyvin. Kuuntelimme Raamattua kasetilta ja kudoin nuttua Etiopian vauvalle, toinen menossa :)

Veljeni soitti, kun olin Arin luona. Hän oli ollut kirjan julkistamistilaisuudessa Nivalassa pyynnöstäni, ja hankkinut minulle ja itselleen koulukaverini kirjan. Odotan sen lukemista, kun saan kirjan käsiini.

Petri soitti myös, ja kävimme mielenkiintoisen keskustelun. Rukoilimme Arin kanssa alfatyön ja kaiken muunkin puolesta. Keskustelimme tulevaisuudesta, nykyisyydestä, lapsistamme ja muusta. Olen mielelläni Arin luona joka ilta, ja vaikuttaa siltä, että se on Arinkin toive :D

Pyörällä töihin tänään, kuten eilenkin. Jos ehdin, käyn uimassa ennen töihin menoa tai sitten töiden jälkeen. Illalla Arin luo. Kaikki muutokset ovat mahdollisia.

Laitan tuohon alas kuvan eilisestä legorakentelusta. En ole koskaan näiden vuosien aikana kuullut tai nähnyt, että joku lapsi olisi tehnyt hautakiviä legoista! Kirkon tornin kai joskus, mutta ei ristejä. Nyt Mikko rakensi ja otin siitä kuvan. Hautausmaa liittyi jotenkin hänen leikkiinsä. Minua se puhutteli, varsinkin kun eräs työkaveri oli saanut eilen yllättävän kuolinsanoman. Yksi omista lapsistani kertoi parin ystävänsä surevan äkillisesti kuolleita läheisiään. Puhuttelevaa.

Siunattua päivää, arvoisa lukijani!