22.07.2008 - Hääviikon tiistai

Vesi lotisee pihalla. Kai se kohta tunkee tupaankin, jos ei sade lopu : (

Liekö joku lukija jo arvellut, että ovatpa kevyeksi muuttuneet Ajankohtaisjutut! Syynä on varmasti se, että olet pähkäillyt kirjan juttujen kanssa, ja niissä on papua palanut mahdottomasti. Ajankohtaisissa olen sitten lennellyt pinnan tasolla, kun en ole jaksanut sukeltaa enää kovin syvälle.

Nyt kuitenkin jotain ajatuksia sunnuntain kesäseuroista Olavi Mäkelän puheesta. Sain uutta ja tärkeää ajateltavaa, ja suorastaan tein perusoivalluksia. Seuraavat ajatukset puheen johdosta syntyneitä.

Tämän päivän puhujat kutsuvat ihmisiä uskomaan evankeliumin ILMAN EHTOJA. Toisin sanoen: usko vain Jeesukseen, mitään muuta ei tarvitse tehdä. Mäkelä sanoi, että tämä on väärää evankeliumia. Raamattu opettaa, että TEHKÄÄ PARANNUS ja uskokaa evankeliumi. Ehtona uskomiselle on parannuksen tekeminen.

Mitä se tarkoittaa? Kun ihminen tulee synnintuntoon ja uskoo evankeliumin, hänen täytyy selvittää asiat, jotka painavat tuntoa. Jos on ihmisten kanssa selvitettävää, pitää selvittää. Jos on sielunhoitajan kanssa puhuttava ja selvitettävä, pitää tehdä se. On erotettava oikea ja väärä syyllisyys. Kun asiat on selvitetty, ihminen vapautuu synninpäästön kautta. Sielunhoitaja julistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.Matt 18: 18. "Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa."

Jos ihmiselle vakuutellaan, että usko vain kaikki anteeksi, Jeesus on jo hoitanut kaiken, älä mieti entisiä vaan usko vain Jeesukseen, ihminen jää syntiensä alle. Vähitellen tunto turtuu, synnit lakkaavat ehkä painamasta, mutta ihminen ei ole vapaa. Jos joku haluaa selvittää asioitaan, pitää ottaa se todesta, eikä tuuditella ihmistä väärään rauhaan.

Minä uskon omasta kokemuksesta asioiden selvittämisen tärkeyteen. Asiat, jotka nousevat entisestä elämästä pintaan, on selvitettävä. Muuten ei vapaudu.

Itse tulin ensin uskoon, ja synnintunto tuli vajaan vuoden kuluttua. Siitä alkoi asioiden selvittely minun kohdallani.

Mäkelä kertoi, että Suomessa erään paikkakunnan lähellä psykiatri ihmettelee, miksi hoitoon tulee niin paljon ihmisiä, jotka sanovat tulleensa äskettäin uskoon! Ihmiset ovat oikeasti tulleet uskoon Jeesukseen, mutta kun synnit alkavat painaa, niitä ei ole selvitetty. Ei ihmisen psyyke kestä kantaa taakkoja tunnollaan, vaan ne on käsiteltävä, että niistä voi vapautua. Mielisairaalassa sitten voidaan lääkkeillä turruttaa synnintunto, johon auttaisi vain selvittely ja synninpäästö. (On selvää, ettei kaikki mielisairaus johdu synnistä, ei siis pidä käsittää niin.)

Tämä ei kaikki ole siis Mäkelän puheesta suoraan, vaan kertoilen itselleni syntyneitä ajatuksia. Jeesus opetti:"Te olette kalliisti ostetut. Älkää olko ihmisten orjia." 1 Kor 7:23. Jos emme ole selvittäneet epäselviä asioita ihmisten kanssa, nämä asiat polttavat tuntoamme, ja sitovat meidät.

Sillehän emme voi mitään, jos joku ei tahdo antaa meille anteeksi, mutta meidän olisi annettava anteeksi ja tehtävä se, minkä itse voimme. Matt 6:14,15. "Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne."

Kovaa puhetta, jota meidän on vaikea ottaa vastaan. Mieluummin uskoisimme vaan, että ristille kaikki on viety, ja sillä selvä. Ei kannata menneitä muistella.

Kuitenkin olen sitä mieltä, että vain katsomalla asioita silmästä silmään, pääsemme niistä vapaaksi. Samaa koskee myös muita asioita kuin syntejä. "Virtahepo olohuoneessamme", Hellstenin ilmaisua käyttääkseni, ei väisty muuten kuin kohtaamalla sen.

Jos lapsuudessa on pimeitä kohtia, "virtahepoja", ne on jotenkin kohdattava. Itse olen joutunut tekemään sen. Vain sitä kautta, että uskaltaa katsoa mörön naamataulua, ei tarvitse juosta sitä enää pakoon. Totta kai se on ahdistavaa ja vaikeaa, ainakin minulle se on ollut sitä, mutta muuten ei vapaudu.

Monet pötkivät koko elämänsä pakoon lapsuuden virtahepoja, ja tekevät samoja virheitä kanssaihmisilleen, kuin heille on tehty. Kierre jatkuu.

Jeesus Kristus antaa voiman kohdata oma syntisyys. Kun Raamatusta lukiessa Pyhä Henki näyttää ja antaa tuntea, mitä Jeesus on tehnyt puolestani, uskallan kohdata vaikeat asiani. Uskallan olla pieni tyttö, joka pelkää, haluaa tulla rakastetuksi, haluaa päästä Isän syliin.

Vain Jeesus Kristus on se nimi, jonka kautta meille on ostettu vapaus elää, vaikka olemme syntisiä. Ristillä Jeesus maksoi kalleimman mahdollisen hinnan sinun ja minun puolesta. Minä tahdon elää sitä elämää, minkä hän on minulle ostanut kärsimisellään. Miten mahtaa olla sinun laitasi, en tiedä.

Niin kauan kuin uimme pintavesissä, emme koskaan ole vapaita eikä meillä ole todellista rauhaa. Kun uskallamme sukeltaa Jeesukseen luottaen pinnan alle, alamme nähdä ja elää todellista elämää.

Elämä, jota saamme elää Jeesuksen tähden Jumalan yhteydessä, on rikasta elämää. Se alkaa täällä, ja jatkuu kuoleman jälkeenkin taivaassa. Tämä on alkusoittoa sille ihanalle, mikä on vielä edessämme.

Nyt on vielä synti jatkuvasti meissä asumassa ja kiusaa meitä väsyksiin asti. Kuitenkin Jeesus antaa jatkuvasti uutta voimaa elää ja uskoa. Elämä uskossa on rikasta elämää. Voin nähdä ainakin hetkittäin vaikeuksien yläpuolelle. Tiedän, että Herrallani on kaikki valta, ja hän tekee mitä tahtoo.

"Kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat" lupaa Raamattu. Siis kaikki vaikeudet ja sairaudetkin. Siksi rakastan Jeesusta ja luotan häneen. Hän rakastaa vielä enemmän minua ja perhettäni, ja haluaa tehdä hyvää meille. "Rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon", sanoo Johannes kirjeessään.

Siunattua päivää, arvoisa lukijani. Jeesus siunatkoon sinua.