Kategoriat: Muu kirjoitus
Kalevassa 5.6.08.
Kirjoitukseni herätti ajatuksia koskien nuorten työtä kotona.
Kodinhoito kuuluu jokaiselle, mutta onko oikein maksaa siitä nuorelle?
Eihän vanhemmillekaan makseta. Ei ole varmaankaan yhtä ainoaa oikeaa
tapaa toimia.
Aiempina vuosina perheemme vanhemmat lapset eivät saaneet palkkaa
kotityöstä, eivätkä viikkorahaa liioin jatkuvasti. Rahaa saatettiin
antaa, kun sitä johonkin tarvitsi. Kotityöt tehtiin yhdessä, ja minä
delegoin hommat.
Kerran eräs lapsista ihmetteli vilpittömästi, kun meillä lapset
tekevät kaikki työt. Tosin hän arveli, että ehkä äitikin tekee jotain
heidän koulussa ollessaan. Kerroin, että minä osaan jo, mutta heidän
pitää harjoitella, että oppivat. Isän lapset eivät muista koskaan
tehneen kotitöitä sen paremmin kuin muutakaan. Vakava sairaus on
estänyt sen.
Vanhemmat lapset sanoivat kuopusta laiskaksi, koska tämän ei
tarvinnut 8-vuotiaana lykätä ruohoa koneella tai tehdä muuta, mitä
kolmen vanhimman piti siinä iässä, tai nuorempana. Jokaisella lapsella
on ikänsä takia erilainen asema perheessä. Myös erilaiset luonteet on
huomioitava.
Lasteni isä, puolisoni, on sairastanut koko lasten iän vakavasti MS-
tautia; ensin kotihoidossa syötettävänä ja autettavana, nyttemmin 14
vuotta erilaisissa laitoksissa. Isä tulee edelleen kotiin välillä.
Uskon, että tämä pahnan pohjimmainen tekisi kotitöitä ilman palkkaa ja
viikkorahaa, kuten muutkin lapsemme.
Kotityöstä maksaminen ei ole vain kesätyöhomma juniorille. Sama
tilanne on talvella. Jotkut nuoret saavat viikkorahaa tekemättä mitään;
minusta on parempi saada sitä tehdystä työstä. Ehkäpä nuori oppii
arvostamaan kotityötä, jos siitä maksetaan. Kyse ei ole suurista
seteleistä, vaan paremminkin kannustuksesta. Jos puiden haku on
mukavampaa, kun siitä saa 20snt, niin maksan sen mielelläni.
Toimin saamani ymmärryksen mukaan, ja haluan nuoristani kasvavan
selviytyjiä. Tänään ensimmäisenä lomapäivänä juniori pyöräili 12 km
päähän aitaa maalaamaan erääseen tuttavaperheeseen äidin neuvot
mukanaan. Nyt on jo kotoa työkokemusta, joten ulkomaailman valloitus
voi alkaa! Isä sairaalassa rukoilee pesueensa puolesta, eli hän hoitaa
tärkeimmän osuuden.
Jokaisen perheen on löydettävä omat keinonsa kasvattaa nuoret elämän
haasteisiin. Itse olen kasvanut Nivalassa maatilan töissä, ja tiedän,
mitä työnteko on. Omassa elämässäni olen pannut käytäntöön kaiken
oppimani ja siirrän sen lapsilleni.