07.04.2008 - Maanantain mietteitä

Sää on sateinen. Lunta on vielä kasoissa pihalla.

Uusi viikko hurahti vauhtiin. Olin pitämässä iltapyhäkoulua eräässä lähiössä. Tällä kertaa oli 7 koululaista, ja se oli kiva. Lauloimme paljon ja kerroin Hyvästä Paimenesta. Kerroin hieman erään kirjan pohjalta, ja aionkin lukea sen uudestaan, että muistan ensi maanantaina ja voin kertoa aiheesta lisää.

Eilen möhlin taas uskomattomasti, mutta onpa onneksi rehellisiä naapureita! Minulta oli pudonnut muulikuormastani kirkosta palatessani pieni laukku tielle. Siellä oli kännykkä, kukkaro ja kotiavain. En ymmärtänyt edes kaivata niitä; ehkä ennen nukkumaan menoa olisi tullut paniikki. Mutta onni onnettomuudessa, ja taivaan Isälle kiitos, kuten naapurillekin.

Täällä eletään häähumussa vaihteeksi. Ainakin jossain määrin. Kerron lähemmin asiasta sitten, kun tytär itse paljastelee asiaa enemmän. Mutta tämähän on perheessä jo toinen kerta, joten hässäkkä on varmasti pienempi. Oletan.

Eilen oli vauhtipäivä. Menin yhdeksäksi jo Arin luo kuuntelemaan radio Vaasasta kuuluvaan nauhoitusta, jota en ollut kuullut itsekään aiemmin. Oli se Arin mielestäkin meidän näköinen juttu. Parin viikon päästä se tulee uusintana, ja piakkoin se on kuultavissa netistä, ellei jo ole. Osoite on siis www.hyviakysymyksia.net. Siellä on paikallisen kansanlähetyksen radiotiimin kaksi aiempaa ohjelmaa jo kuultavissa, ja tämäkin tulee piakkoin, ellei siis jo ole. Eli ei ole pakko herätä klo 9 pyhäaamuna kuuntelemaan, vaan voi kuunnella koska ehtii, jos tahtoo ylipäänsä kuunnella.

Lauantaina Arin luona tuli vähän hässäkkää, kun letku irtosi! Hoitaja laittoi varaletkun Arin mahaan, ettei reikä ala mennä umpeen. Päivystävä lääkäri tuli jonkin ajan päästä ja onneksi uuden letkun laitto sujuin onnistuneesti. Noissa tilanteissa väkisin muistuu mieleeni epäonnistunut letkun vaihto, josta kerroin myös nauhoituksessa.

Arin luota menin kirkkoon pyhänä. On mennyt monta pyhää, etten ole päässyt tai kyennyt menemään jumalanpalvelukseen. Eilen siis olin. Jeesus kysyi Pietarilta kolmesti, rakastaako Pietari häntä. Minua puhutteli se, kun Jeesus kehotti Pietaria ruokkimaan hänen karitsoitaan. Otin sen kehotuksen itselleni. Minun tehtäväni on ruokkia pieniä lapsia Jumalan sanalla. Teen sen iloiten. Pappi luki tekstin hitaasti ja hyvin. Sitä oli helppo kuunnella, kun ehti keskittyä ja paneutua sanoihin.

Työpari on sairaana edelleen, mutta onneksi nyt on sijainen, joka on myös oikein ihana ihminen. Teräsisoäiti, pian 70v täyttävä. Lapset tykkäävät: vanhempi ihminen tuo omanlaista turvaa, ainakin tämä Anneli. Jotenkin nämä päivät soljuvat mukavasti. Minulla on hyvä kirja taas luettavana, ja toinen odottamassa. Rukousaiheitakin on riittävästi, joten mikäs tässä on ollessa. Tänä iltana muistan erityisesti tytärtä. Jospa se Skotlannin sää ei sovi hänelle, tai sitten hän alitajuisesti kumminkin ikävöi siellä, vaikkakaan ei äitiä!

Siunattua viikkoa sinullekin, lukijani.