09.03.2008 - Turistina Pariisissa

Lähetin tämän joihinkin maakuntalehtiin. Oli Pohjalaisessa ja Kalevassa, Keskipohjanmaa ei tykkää jutuistani enää

Teimme tyttären kanssa pikavisiitin Pariisiin, ja se oli antoisa kokemus. Tässä eräs pieni episodi matkalta.

Varoitukset eivät olleet kaikuneet kuuroille korville, kun seikkailimme Pariisissa.

Olin lukenut, että jotkut yrittävät myydä muka löytämiään sormuksia turisteille. Käpeksimme kaikessa rauhassa pitkin Seinen rantamia. Yhtäkkiä eteemme törmäsi opiskelijan tapainen nuori nainen, joka poimi edestämme jotain maasta. Samassa hän ihasteli meille isoa, kultasormuksen näköistä rengasta.

Eikös tämä ole kultaa, tyttö ihasteli. Sisäpuolella oli jotain merkintöjä, kuten arvotavaroissa tapaa, mutta enhän minä rilleilläni mitään selvää nähnyt. Tyttö koetti sormusta sormeensa, mutta se oli aivan liian iso.

Saman tien hän ojensi sen minulle - hänelle kun se oli aivan liian suuri(arveli varmaan, että tuon tantan käteen se voi mahtua). Hän oli lähtevinään tiehensä, enkä ehtinyt sanoa juuri mitään. Englanniksi kävimme keskustelua. Saman tien hän kuitenkin palasi, ja alkoi selittää jotain rahan tarpeestaan, tai muista huolistaan.

Tämä täti ei ollut onneksi jymäytettävissä. Ojensin sormuksen hänelle takaisin, ja sanoin, että sinähän voit myydä tämän, niin saat rahaa. Tyttöparka oli pettyneen näköinen, ja lähti tiehensä huiputtamaan varmaan herkkäuskoisempia nenästä vedettäviä.

Kaikki tapahtui niin nopeasti, että parissa sekunnissa koko tilanne oli ohi.

Psykologisesti selitettynä juttu meni siis seuraavasti: Uhri saadaan luulemaan, että kyseessä on arvokas koru. Sitten lahjoitetaan se hänelle. Tämä on tosi otettu ja kiitollinen arvokkaasta lahjasta. Tästä onnellisena uhri antaa tietysti mielellään pari kymppiä ystävälliselle, köyhälle tyttöparalle. Näin tyttö saa suklaamunasormuksestaan kelpo summan, ja pääsee ostelemaan lisää rakastamiaan suklaamunia. Onhan pääsiäinenkin lähellä, ja pääsiäispupun muninta-aika mikä otollisin!

Kuitenkin strategiassa on eräs heikko kohta. Jos tyttöparka on oikeasti köyhä, miksi ihmeessä hän lahjoittaisi löytämänsä(ja arvokkaaksi otaksumansa)sormuksen ventovieraalle? Miksei hän mene ja myy sitä ja kääri rahat sukkansa varteen? Siksi tietysti, että hän tietää, että pääsiäispupu on ollut asialla, eikä sormuksessa ole kullan vilaustakaan.

Joten huijari löi kirveensä kiveen, ja esitys päättyi 1-0 turistin hyväksi.

Oppaassa selitettiin, että nykyhuijarit pukeutuvat liituraitapukuun ja kunnon tamineisiin, joten roiston näköiset eivät välttämättä ole suurimpia konnia. Ollaanpas siis tarkkana ulkomailla, ja mikä ettei kotimaassakin!