10.01.2008 - Kiinnostuneelle

Tässä jotain ajatuksia vieraskirjan kiinnostuneelle ja muillekin, ei tyhjentävä vastaus varmaankaan

Vieraskirjassa joku henkilö esittää useita kysymyksiä ja toivoo niihin vastauksia. Tuntematta henkilöä en voi tietää, onko kyseessä vilpitön etsijä, vai sellainen, joka yrittää saada minut pussiin. Sillä ei ole merkitystä, vaan on oikein terveellistä asettaa kyseenalaiseksi asioita, joihin uskoo, tai ennen kuin uskoo. Varsinkaan sen takia ei suoralta kädeltä kannata uskoa mitään, jos ei tunne sitä, joka jotain väittää.

Ainoa henkilö, jota voi ja pitää kyseiseltä "suoralta kädeltä" uskoa on Jumala itse. Ja Raamattu on ainoa kirja, jossa Jumala puhuu ihmiselle. Jumala puhuu myös ihmiskohtaloissa ja luonnon kautta. Mutta kirjana Raamattu on ainoa luotettava. Se on Pyhän Hengen inspiroima.

Raamatun sanan voi testata, ja se on testattu näiden vuosituhansien aikana, jolloin se on ollut käytössä. Uusi testamentti luonnollisesti kirjoitettiin vasta Jeesuksen syntymän jälkeen.

Miten sen sitten voi testata? Raamattu itse sanoo: Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, hän tulee tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. Omiaan puhuva etsii kunniaa itselleen, mutta joka etsii kunniaa Lähettäjälleen, on luotettava, eikä hänessä ole vääryyttä. Joh 7: 17,18.

Ajattele parivuotiasta lasta suhteessa vanhempiinsa. Ei hän aseta kyseenalaiseksi, ajaako isä oikeaan suuntaan, kun ollaan menossa kylään. Hän luottaa, että isä tietää reitin. Tai kun ostetaan huonekalu tai tavara, ei hän epäile, mistä se on kotoisin, onko maksettu vai varastettu. Ei hän välitä, onko tavara luomua tai ihovoide eläimillä testattua. Ei lapsen tarvitse edes tietää sellaisia asioita: ne ovat vanhemman vastuulla.

Samoin on ihmislapsen suhde Luojaansa. Kyllä Luojamme tietää mitä tekee, eikä hänen tarvitse meiltä kysellä, mitä me asiasta olemme mieltä.

Sairauden problematiikkaa jo Jobin kirja pohtii, ja kyseinen kirja ajoittuu ilmeisesti ajankohtaan yli 4000 vuotta sitten. Itse olen lukemassa Arille Jobin elämästä tehtyä "nykyversiota", ja siinä tulee selkeästi esiin asia, joka on tänäkin päivänä ajankohtainen. Nimittäin meidän aikamme opettaa sitä samaa harhaa, mitä Jobin ystävät edustivat.

Meille opetetaan, että jos elät hyvin, teet työtä, etkä kenellekään pahaa, sinun käy hyvin. Menestyt, kenties rikastutkin. Saat valtaa ja olet suosittu. Jos vielä autat toisia, olet kunnon kansalainen kaikin tavoin, Jumalakin suosii sinua, ja kaikki näkevät, että siinä on myös Jumalan mielestä kunnon ihminen. Eli sitä Jumala auttaa, joka auttaa itseään. Mutta hyvä ystävä: tämä on vain ihmisen kuvitelma ja ajatus menestyksestä.

Raamatussa Jaakob siunaa Joosefia: Isäsi Jumalan avulla, joka sinua auttakoon, Kaikkivaltiaan avulla, joka sinua siunatkoon, antakoon siunauksia taivaasta ylhäältä, siunauksia syvyydestä alhaalta...

Minua on syvästi lohduttanut monta kertaa tuo sanoma "syvyydestä alhaalta". Sehän tarkoittaa sitä, että myös vastoinkäymiset voivat olla siunaus. Mikään sairaus tai vastoinkäyminen ei pyhitä ketään, toisin sanoen kukaan ei tule jumaliseksi ihmiseksi, jos hän sairastaa tai kärsii.

Kärsimys ja vastoinkäymiset tuovat ihmisen valinnan paikalle: valitsenko katkeruuden, vai suostunko kasvuun. Samoin kun ihmistä kohtaa suosio ja menestys: valitsenko kiitollisuuden Jumalaa kohtaan, vai alanko luulla olevani itse jotakin. Sanonko, kuten 5Moos 8 luvussa kerrotaan: Kun syöt ja tulet ravituksi...kaikki, mitä sinulla on, lisääntyy, niin älköön sydämesi ylpistykö, äläkä unohda Herraa, sinun Jumalaasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Muista 10 pitaalista: vain yksi palasi kiittämään, ts. vain yksi pelastui, muut paranivat kyllä, mutta unohtivat Jumalan saman tien. Näin minä ymmärrän tuon Raamatun kohdan, mutta jokainen miettiköön itse ja kyselköön, onko noin.

Sanon taas, että mitään minun väittämääni ei kannata uskoa, jos Raamattu osoittaa toisin. Mikäli kuitenkin itse elämässäsi olet elänyt asiat todeksi ja tullut samaan ymmärrykseen kuin minäkin, niin sitten voinet päätellä, että asia on noin. Tai sitten olemme molemmat erehtyneet.

Kerron taas tapauksen, joka puhutteli minua syvästi. Eräs näytelmäryhmä esitti kerran pääsiäisen aikaa kohtauksen Jeesuksen elämästä. Siinä pelkäävä opetuslapsi, en muista kuka hän oli, pelkäsi usein, mitä on tapahtumassa. Jeesus vastasi hänelle aina: voi tapahtua niin tai näin, mutta EI MITÄÄN PAHAA. Eli se mikä meidän mielestä on onnettomuus ja kamala asia, ei välttämättä Jumalan mielestä ole sitä. Hän ja me katsomme asioita usein eri näkökulmasta. Kumpi tietää paremmin, onko jokin asia hyvä vai huono, sinä/minä vai Jumala?

En ole mikään tietotoimisto mitä tulee evoluutioon tai moneen muuhunkaan asiaan. Ajattelen asian mieluummin niin päin, että luen enemmän Raamattua ja vähemmän sellaista, mikä kieltää sen, koska uskon Raamatun joka sanan, mutta kaikkea muuta epäilen. Siinä minusta uskoa vaaditaan, että uskoo sattumiin. Minä en usko. Sitä paitsi kun ajattelen ihmistä, niin voi todeta, että ihminen ei ole kehittynyt paremmaksi. Lapset eivät opi vanhemmiltaan mitään sellaista, että heistä tulisi vanhempiaan viisaampia. Lapset tietysti luulevat niin, kunnes saavat omia lapsia, ja huomaavat tulleensa lastensa mielestä naurettaviksi ja höppänöiksi.

Syntiinlankeemus estää ihmisen kehittymisen paremmaksi. Ihminen on ja pysyy syntisenä. Hän voi antaa armahtaa itsensä, tai sitten jäädä synteihinsä ja valita kadotuksen. Se on oma valinta. Ketään ei pakoteta sinne, kuten ei taivaaseenkaan. Niin kauan kuin elämme, on valittava tiensä. Kuoleman jälkeen se on myöhäistä.

Kysyt miksi Jumalan piti antaa Jeesuksen kuolla yms. Tämän sinä ymmärrät siinä vaiheessa, kun vilpittömästi rukoilet: Jos sinä Jumala olet olemassa, ja jos Raamattu on totta; jos Jeesus kuoli ristillä minun syntieni tähden ja minä tarvitsen armahdusta, niin kerro se minulle, niin että minä ymmärrän. Tahdon tietää totuuden. Pyydän sinua vastaamaan Jeesuksen nimessä. Aamen.

Olen varma, että jos rukoilet sydämestäsi tuon rukouksen, Jumala vastaa sinulle. Jumala vastaa aina niille, jotka vilpittömästi haluavat oppia tuntemaan hänet. Hän on erikoistunut ihmisten vapauttamiseen synneistä. Sen takia Jeesus kuoli ja vuodatti verensä. Sen takia juutalaiset sivelivät oven pielensä karitsan verellä Egyptissä(=kuvaa aina maailmaa, siis eroa Jumalasta), ja veren tähden kuolema ei kohdannut.

Sen takia ne, jotka katsoivat vaskikäärmeeseen, joka oli ripustettu ristille, eivät kuolleet, vaikka heitä oli käärme purrut kuolettavasti. Ne taas, joiden mielestä oli naurettavaa uskoa tuollaista, eivät katsoneet, vaan kuolivat käärmeen(=joka kuvaa aina Saatanaa)puremaan.

Jumalan koulussa kasvaessa siirrytään aina vain alemmille luokille. Se, joka tahtoo maallista kunniaa ja menestystä, ei tahdo Jumalan kouluun. Valinnan paikka.

Mahdoitko saada, kyselijä, vastauksia?! Kiitos kun kyselet. On parempi kysellä kuin luulla. Kysele lisää, jos tahdot.