30.12.2007 - Toiseksi viimeinen vuoden päivä. Arin juhlien keittiöapu

Vein pari lakanaa välipäivinä ulos kuivumaan. Oli haettava ne pyykkikoneen lingottavaksi ja laitettava sisälle kuivumaan, kun alkoi vesisade. Nyt sataa lumiräntää. Nuoripari menee vihkiäisiin tänään: ei kovin talvinen sää vihkimiseen, kun maa on litimärkä. Mutta säiden hallinta ei ole meidän käsissämme. Vai pitäisikö sanoa, että saastuttamalla maapallomme olemme itse syypäitä ilmaston leudontumiseen. Niin se lienee.

Kuuntelen aamutuimaan Arin saamaa psalmivirsiäänitettä. Tekaisin pari sämpylää aamupalaksi. Nuoriso lisääntyi eilen väliaikaisesti yhdellä, kun tyttären Kaisa-ystävä junaili maisemiin. Yöllä tytöt sekä miniä saunoivat, sekä sen jälkeen meidän kolme nuorta miestä. Oli mukava rupatteluhetki nuorten kanssa.

Sitä ennen olin tosi räjähtänyt, mutta kolmen tunnin yksinolo ja romaanin luku tekivät hyvää. Oli kurkku kipeä ja karmea väsy. Vetaisin viinasukat jalkaan ja asetuin lukemaan hyvään asentoon. Täysi hiljaisuus talossa hoiti ja lepuutti vanhoja luita ; )

Lukemani kirja oli taas taattua Cooksonia. Kirjan 12 lapsen leskiäiti oli kirjan keskushahmo. Hänen käyttämänsä rehevä kieli sai todella nauramaan, ja se rentoutti. Pimeät päivät, juhlien jälkeinen tyypillinen alavire ja väsymys saivat kyytiä sopivasti. Cookson tuo kirjoissaan aina esiin alaluokan ja yläluokan erot. Miten koulua käymättömällä voi olla sydämen sivistystä ja päinvastoin. Ja että toisaalta ihminen on vain ihminen, kuului sitten mihin yhteiskuntaluokkaan hyvänsä. Raadollinen ja armoa tarvitseva.

Se noissa Cooksonin kirjoissa on surullista, ettei kirjailija ole itse löytänyt Elämää eikä Tietä. Hän pilailee enemmän tai vähemmän hengellisillä asioilla, mutta olen sitä mieltä, että uskonnollista ulkokuorta saakin ravistella mutta uskoa ei pidä pilkata. Ihminen, joka ei itse ole löytänyt Aarretta, ei ymmärrä mitä tekee. Cooksonin kirjalliset kyvyt ovat kuitenkin huikeat: hän löytää uskomattomia elämänkohtaloita - todennäköisesti on kohdannut niitä itse, sillä hänen taustansa on aviottoman lapsen osa. Vain yksi hänen kirjoistaan on ollut niin törkeä, että jätin lukematta. Edelleen olen sitä mieltä, ettei ihmistä kokonaisuudessaan pidä hylätä kirjailijanakaan, vaan voi ottaa sen, mikä on hyvää.

Tänään olemme menossa, jos Jumala suo, Arin kanssa neljäksi kaupungin kirkkoon. Ensin esirukoushetki ja viideltä F5-messu. Puoli seitsemän jälkeen karautamme invataksilla takaisin sairaalaan. Heitän Arin petiin ja jos meissä henki pihisee vielä, luen Jobin tarinaa meille. Kirja kertoo engl. koulun rehtorista, jolle tulee uskomattomia vaikeuksia: kemian opettaja kuolee räjähdyksessä, pari oppilasta kuolee, rehtorin asianajaja tekee itsemurhan hussattuaan ensin rehtorin eläkerahat. Tietysti rehtori itsekin sairastuu syöpään, ja vaimo katkeroi vieressä puhumattakaan että ainoa poika kuolee tapaturmassa. Siis tutut jobilaiset ainekset nykymaailmaan sovellettuna. Jostain syystä kiinnostaa!

Laitan ohessa taas pari kuvaa Arin juhlilta. Yläkuvassa on Ulla ja Mirjami. Ulla on lähdössä ensimmäiselle työkaudelleen Japaniin, ja hänen elämäänsä voi seurata mielenkiintoisen nettisivun kautta, http://ullanuutiset.blogspot.com. Itsekin tuemme hänen työtään ja tahdon kulkea rinnalla miettien miltä tuntuu lähteä yksin, noin kauas. Surutyötä tekevät varmasti myös omaiset! Mutta kun kutsu käy, sitä ei voi vastustaa. Kuten sanottu: itsellänikin on lähetyskutsu. Aika näyttää mihin se johtaa. - Mirjami on kansanlähetyksen keittiövastaava, eli vastuullisella paikalla. Hän on miehensä kanssa lähdössä myös, yllätys yllätys, vierailemaan parin viikon päästä Japaniin, sillä heidän tyttärensä on perheineen myös siellä lähetystyössä(Kukka-Maaria ja Jukka Vänskä).

Alakuvassa ovat puolestaan Terhin serkut, Arin siskon tytär sekä minun kahden veljen tyttäret. Oli tosi mukava kun tulitte kaikki te serkut ja ystävät keittiöapuun! Kiitos vielä kerran!

Kuljetin nuorenparin tavarakuormineen toiseen anoppilaan aamulla. Jatkamme loppuloman pienemmällä kokoonpanolla, ellei lisäyksiä tule jostain suunnasta. Joulun aika on mennyt mukavasti tähän asti. Ja varsinkin nopeasti. Hyvä päästä kirkkoon tänään taas. Siunausta sinunkin päivääsi!