Kategoriat: Ajankohtaista

Tältä näyttävät orvokit ja krassit yhteistyössä

Tänään on ollut taas ihana päivä. Olen ollut oikein kiitollinen ja onnellinen viime aikoina. On tapahtunut paljon hyviä asioita.

Yksi niistä on se, että olen ollut joka päivä Arin kanssa ulkona. Keitän kahvit kun tulen töistä ja laitan itselleni eväät. Sitten haen Arin ulos. Puen ja hoitelen kaikki mitä pitää. Ei siinä kauan nokka tuhise niin sanotusti. Alkaa mennä rutiinilla. Ari on tosi onnellinen ja minä myös. Päivän paras hetki on kun istumme puun alla tai jossain lammen rannalla joka tapauksessa ja kaivan termospullon esiin.

Eräs ihmetykseni aihe ovat lapset, jotka tiedostavat Jeesuksen läsnäolon elämässäni. Turhaan ei Jeesus sanonut, että sallikaa lasten tulla minun tyköni. Vaikka en ole pitänyt työssäni mitään saarnoja tms., niin lapset vaistoavat, että olen turvallinen. Huolimatta siitä, että pidän aikamoista komentoa ja järjestystä, niin kaiken sen takaa lapset tuntevat olonsa turvalliseksi. Tämän päivän olen pitänyt monta tuntia sylissäni muutamaa lasta, tai siis useitakin, ja välillä paria lasta kerrallaan.

Voin kertoa tämän sen takia, että minussa itsessäni ei ole mitään ihmeellistä lumovoimaa tms. minkä vuoksi lapset roikkuisivat minussa. Sen täytyy olla yksinkertaisesti Pyhän Hengen läsnäolo. Eivätkä toki kaikki "roiku", mutta saman ilmiön olen huomannut ennenkin. Lapsi vaistoaa Hyvän Paimenen äänen ja läsnäolon. Kiitän Jumalaa jos voin olla suojana lapsille Jeesuksen tähden. Tämä on yksi syy miksi rakastan lapsia, ja olen iloinen kun voin tehdä työtä heidän kanssaan.

Jumala vaikuttaa Sanansa kautta Elämää niissä, jotka ovat yhteydessä Häneen. Hänen sanansa eivät voi raueta tyhjiin, joten Hän vaikuttaa lupauksensa mukaan häntä lähellä olevissa ihmisissä varmaan enemmän kuin ymmärrämme. Sekin rohkaisi, että erään ystävän kautta tuli sana: kylväkää, koska jotkut siemenet säilyvät vuosia, ja kun on suotuisa hetki, ne alkavat itää. Ei siis kannata välittää, vaikka näyttää siltä, ettei mitään tapahdu.

Muistan omastakin elämästäni, että jälkeen päin saatan muistaa kaukaa pieniä tapahtumia, joita asianomainen ei varmasti muista ollenkaan.

Eilen ja tänään olen uinut tosi kauan kun olen mennyt sairaalakeikan jälkeen uimapaikkaani. Eilen yli 20 minuuttia uiskentelin, enkä meinannut malttaa nousta vedestä pois ollenkaan! Lauloin ylistystä itsekseni uidessani, ja katselin valkoisia purjeita taivaan rantaa vasten, ja meren pintaa, kun se hiljaisesti liplatteli. Nämä ovat sellaisia hetkiä, jolloin koko sielu lepää. Tuntuu, että suorastaan taivashetkiä maan päällä. Luonnon kautta Jumala puhuu ja hoitaa lapsiaan. Sekin on hänen lahjansa.

Viime pyhänä kannoin vastuun kesäseuroista. Aiheeni oli Jeesuksen paluu ja odotus, ja valvominen. Itse ei pysty sanomaan, miten ilta meni, mutta puhuin sen, mitä olin Herralta saanut. Tottahan vihollinen kiusaa ja hyökkäilee, mutta se tekee vain hommiaan. Minun tehtäväni on katsoa Jeesukseen. Herra siihen jatkuvasti auttakoon.

Kolme päivä töitä, sitten alkaa muutaman viikon loma. Katsotaan mitä sille jaksolle järjestyy. Ainakin tytär on pelireissulla Englannissa ensi viikon. Ystäviä toivon tapaavani ennen töiden alkua. Ehkä hurvittelen Seinäjoella yhden päivän. Aika näyttää.

Siunaus sinunkin heinäkuun päiviisi. Pian ne loppuvat, mutta eläkäämme tätä päivää!

Olemme jo keränneet valtavan mansikkasatomme.